Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Somalia kaipaa lisää osaajia - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 11.11.2013

Somalia kaipaa lisää osaajia

Somalialle on viime aikoina virrannut apulupauksia. Etenkin Somalian ulkopuolella asuvat somalialaiset voivat olla apuna niiden toteuttamisessa, sanovat suomalaiset ja kansainväliset asiantuntijat.

Somalia. Kuva: UN Photo / Stuart Price  Somalian ensimmäinen virallinen parlamentti 20 vuoteen vannoi virkavalansa Mogadishun lentokentällä elokuussa 2012. Kuva: UN Photo / Stuart Price

Somalian ulkopuolella asuvien somalialaisten ja naisten hyödyntämistä, lisää ammattitaitoa ja lisää tukea hallitukselle. Siinä viime viikolla kohdanneiden kansainvälisten ja suomalaisten asiantuntijoiden resepti siihen, miten kansainvälinen yhteisö voisi toteuttaa väkivallasta kärsivälle Somalialle viime aikoina tehdyt apulupaukset.

”Nyt tehdään töitä vasta valtion vakauttamiseksi. Olisi liian aikaista puhua valtion rakentamisesta. Aika on meitä vastaan ja on toimittava nopeasti”, sanoi norjalaisasiantuntija Jens Mjaugedal Helsingissä viime viikolla järjestetyssä Somalia-seminaarissa.

Somalia sai viime vuonna ensimmäistä kertaa virallisen hallituksen yli 20 vuoteen, ja myös väkivalta on maassa vähentynyt, vaikka ääriryhmä al-Shabaab onkin edelleen aktiivinen ja on iskenyt myös Keniaan.

Somalia. Kuva: European External Action Service / Flickr EU:n ulkoministeri Catherine Ashton ja Somalian presidentti Hassan Sheikh Mohamud tapasivat syyskuussa Brysselissä järjestetyssä Somalia-konferenssissa. Somalialle on viime aikoina virrannut apua kansainväliseltä yhteisöltä. Kuva: European External Action Service / Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Kansainvälinen yhteisö näkee kehityksessä toivonpilkahduksen, ja tänä vuonna maan tilanteesta on järjestetty muun muassa Lontoossa ja Brysselissä korkean tason konferenssit, joissa on luvattu maalle rutkasti lisäapua.

Ammattitaidosta pulaa

Norjan Somalia-erityislähettiläänä toimivan Mjaugedalin mielestä kansainvälisen yhteisön pitäisi suunnata tukeaan suoremmin maan hallitukselle, sillä se kärsii ammattitaitoisen työvoiman ja osaamisen puutteesta.

Norja on mukana ensimmäisessä rahoitusmekanismissa, jossa näin tehdään.

”Vaikutukset ovat rajalliset, jos Norja rakentaa sairaalan Mogadishuun. Se ei ole investointi poliittiseen vakauteen. Jos haluamme Somalian hallituksen ottavan vastuun Somalian kehityksestä, on investoitava sen asiantuntemukseen. Hallitukseen on saatava päteviä ihmisiä”, hän sanoi.

Esimerkiksi talousministeriön 400 työntekijästä vain ”muutama kourallinen” on Mjaugedalin mukaan päteviä.

Hallituksen lisäksi ammattitaitoisen työvoiman puutteesta kärsii Somaliassa koko muukin yhteiskunta, sillä koulutuspalvelut muiden peruspalveluiden mukana ovat romahtaneet sisällissodan seurauksena ja pätevät ihmiset ovat paenneet maasta.

Kehitysministeri Pekka Haaviston mukaan maan koulutussektori kaipaakin kehittämistä.

”Vierailimme Mogadishussa sairaalatyömaalla, jossa työntekijät olivat turkkilaisia. Työmaalla sanottiin, ettei Somalian ammattikoulujen kouluttajilla ole edes opetusmateriaalia. Joten perustyövoimakin oli tuotava ulkomailta”, hän kuvaili keväistä Somalian-matkaansa.

Somalinaiset esiin

Haaviston ja muiden seminaarin asiantuntijoiden mukaan yksi apu Somalian tilanteen parantamiseksi voisi olla somalidiaspora, eli somalialaiset, jotka asuvat Somalian ulkopuolella. He tekevät jo nyt paljon kotimaansa eteen.

Somalia. Kuva: UN Photo / Stuart Price Somalian rahansiirtobisnes kukoistaa diasporan ansiosta. Kuva: UN Photo / Stuart Price

Noin 1,5 miljoonaa somalia elää ulkomailla, ja he tukevat perheitään ja tekevät avustustyötä. Osa on palannut poliitikoksi tai pyörittämään bisnestä Somaliaan.

Kirkon ulkomaanavun asiantuntijan Mahdi Abdilen mukaan diasporaa pitäisikin hyödyntää enemmän juuri liiketoiminnassa, sillä se voisi yhdistää somaleja alue- ja klaanirajojen yli.

Suomen Somalia-verkoston puheenjohtaja Saido Mohamed muistutti seminaarissa, että myös diasporan naisia tarvitaan.

”Miksi vain diasporan miehet puhuvat kansainväliselle yhteisölle rauhanprosessista? Missä ovat naiset? Aina kun puhutaan Somaliasta, pitäisi olla mukana myös somalinaisia. Muut eivät voi edustaa heitä”, hän muistutti.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 11.11.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi