Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Satamasta tuli Tansanian kaupan kulmakivi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 31.10.2013

Satamasta tuli Tansanian kaupan kulmakivi

Kansainvälinen avunantajayhteisö lähti 1980-luvun puolivälissä kehittämään Tansanialle ja sen sisämaanaapureille taloudellisesti merkittävää Dar es Salaamin satamaa. Tällä hetkellä sataman kautta kulkee 90 prosenttia maan kaupasta.

Dar es Salaam, satama, Kuva: Martti Lintunen
Kansainvälinen avunantajayhteisö lähti vuonna 1985 rahoittamaan mittavaa Dar es Salaamin sataman kehittämisprojektia. Suomen vastuulla oli konttiterminaalin laitteiston, toiminnan ja organisaation saattaminen ajan tasalle. Kuva: Martti Lintunen / ulkoministeriön arkisto

Suomen ja Tansanian välisen kehitysyhteistyön 1970-luvulla alkanut kasvu jatkui 1980-luvun loppuun. Hallinnon lisäämistä välttääkseen Suomi pyrki keskittämään apuaan isoihin hankekokonaisuuksiin.

Yhdessä Maailmanpankin, muiden Pohjoismaiden, Italian ja Hollannin kanssa Suomi lähti vuonna 1985 rahoittamaan mittavaa Dar es Salaamin sataman kehittämisprojektia. Suomelle hanke oli infrastruktuurisektorin aluevaltaus.

Valmetin nostureita ja osaamista

Paitsi Tansanian myös sen sisämaanaapurien viennin ja tuonnin kannalta merkittävä satama oli pudonnut kehityksen kelkasta jo 1970-luvun loppupuolella. Satamajärjestelmän tehottomuus oli vain yksi esimerkki pitkällisestä taloustaantumasta kärsineen Tansanian ongelmista. Kokonaisvaltaisella satamahankkeella pyrittiinkin edistämään koko Itä-Afrikan talouskasvua.

Suomi otti vastuulleen konttiterminaalin laitteiston, toiminnan ja organisaation saattamisen ajan tasalle. Tehtävään valikoitui Tiehallitus alikonsulttinaan Suunnittelukeskus Oy.

Kontinkäsittelykalusto päivitettiin Suomesta tehdyin hankinnoin. Tärkeimpänä terminaali sai Valmetin konttinosturinsa. Raskaan kaluston hankkiminen ja käyttöönotto oli iso mutta kohtuullisen suoraviivainen urakka.

Sen sijaan osaamisen ja vastuun siirto paikalliselle henkilöstölle ja työnjohdolle otti aikansa. Tansanian valtiollisen satamalaitoksen kyky kehittää omaa organisaatiotansa oli hyvin rajallinen. Suomen teknistä apua ja koulutusta olikin venytettävä aina vuoden 1995 loppuun asti.

Konttiterminaalista sataman tehokkain yksikkö

Tehottomasta organisaatiosta huolimatta sataman toiminta kehittyi. Se pystyi 1990-luvulla vakavasti haastamaan pohjoisen kilpailijansa Mombasan sataman, joka tosin sittemmin on jälleen vakiinnuttanut paikkansa Itä-Afrikan suurimpana.

Liikennemäärät kasvoivat tasaisesti. Vuosittainen konttiliikenne yli kaksinkertaistui vuosien 1988 ja 1999 välillä, noin 48 000 konttiyksiköstä (TEU) 108 000 konttiyksikköön. Konttien käsittelyaika jatkui kuitenkin edelleen toivottoman pitkänä ja kesti keskimäärin jopa 20 päivää.

Maailmanpankki nosti hankkeen aikana avainasiaksi sataman liiketaloudellisen kehittämisen. Satamatoimintojen yksityistämistä pidettiin välttämättömänä kehitysaskeleena. Tänä päivänä kuitenkin vain konttiterminaalia pyörittää yksityinen operaattori. Terminaali onkin satamayksiköistä tehokkain.

Kestäviä tuloksia ja kasvumahdollisuuksia

Konttiliikenteen kasvu on jatkunut vauhdilla. Nykyisellään vuosiliikenne lähentelee jo 500 000 konttiyksikköä. Satamalaitos suunnitteleekin kontinkäsittelyn lisäkapasiteettia, joka piakkoin tulee jo tarpeeseen. Konttiterminaalihanke näyttää siis johtaneen uusiin investointeihin, joiden ansiosta satama on pystynyt vastaamaan alueelliseen kilpailuun.

Kaiken kaikkiaan Dar es Salaamin sataman merkitys Tansanian taloudelle on valtava. Sen kautta kulkee 90 prosenttia maan kaupasta. Tehokkuudessa satama on kuitenkin edelleen kilpailijoitaan jäljessä. Esimerkiksi rahdin käsittelyajat ovat pahimmillaan yhtä pitkiä kuin satamahankkeen aikana. Mahdollinen ratkaisu voisi olla toimintojen yksityistämisprosessin vauhdittaminen.

Kaarle Kurki

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, joka tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön historiaa projektitason näkökulmasta.

Artikkeli on osa kolmiosaista sarjaa, joka kertoo Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön historiasta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi