Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Lahjusten maksamista voi vältellä toimimalla oikein - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 9.12.2013

Lahjusten maksamista voi vältellä toimimalla oikein

Kenialainen Nancy Wamwea lahjoo vain pakon edessä.

Lahjusten maailma, Kenia. Kuva: Hanna Koivisto.”Kyllä elämä ilman korruptiota olisi paljon helpompaa”, sanoo kenialainen Nancy Wamwea. Korruption kitkeminen vaatii hänen mielestään toimia niin kansalaisilta kuin viranomaisilta. Kuva: Hanna Koivisto

”Luulen, että olen antanut lahjuksen vain kerran. Se oli muutama vuosi sitten, kun kiirehdin autolla kotiin. Poliisi pysäytti minut, kun käännyin väärässä paikassa. Myönsin virheeni, pyysin anteeksi ja annoin poliisille 50 shillinkiä (noin 0,5 euroa)”, Kenian pääkaupungissa Nairobissa asuva Nancy Wamwea kertoo.

Kenialaisia heidän kansalaisoikeuksistaan ammatikseen valistavan Wamwean mielestä korruptio rehottaa Keniassa erityisesti tieliikenteessä. Se johtuu hänen mielestään paljolti huonosti toimivasta järjestelmästä.

”Järjestelmä on sellainen, ettet voi maksaa sakkoa virallisesti paikan päällä. Joskus poliisi ottaa pientenkin rikkeiden tekijöiltä ajokortin tai jopa avaimet. On punnittava, vietätkö mahdollisesti koko päivän ja ehkä seuraavankin selvittämässä virhettäsi poliisilaitoksella ja oikeudessa, vai maksatko pienen lahjuksen ja säästyt kaikelta siltä vaivalta”, nainen sanoo.

Lain oikealla puolella

Transparency Internationalin vertailussa Kenia sijoittuu maailman 40 korruptoituneimman maan joukkoon.

Wamwean mielestä monella sektorilla on kuitenkin jo onnistuttu korruption kitkennässä. Esimerkiksi passin hakijaa ei hänen mukaansa enää odotuteta ja kiristetä, vaan viranomaisilla on hyvin järjestetyt käytännöt.

”Jos järjestelmä toimii, korruption määrä vähenee”, hän uskoo.

Itse hän yrittää välttää hankaliin tilanteisiin joutumista pysymällä lain oikealla puolella.

”Poliisi pyytää lahjuksia molemmilta osapuolilta, rikollisilta ja heidän uhreiltaan. Minä yritän pysyä lain oikealla puolella ja tiedän oikeuteni”, Wamwea sanoo.

Kielteisen kantansa lahjusten antamiseen hän on tehnyt selväksi myös kolmelle teini-ikäiselle lapselleen.

”He ovat sen ikäisiä, etteivät vielä joudu tilanteisiin, joissa täytyy pohtia, antaako lahjus vai ei, mutta minun kantani asiasta kyllä tiedetään!” hän nauraa.

Omilta vanhemmiltaan hän ei muista kuulleensa mitään korruptiosta.

”Siihen aikaan sellaisista asioista ei puhuttu. Lisäksi asuimme maalla, ja korruptio on enemmän kaupunkien ongelma.”

Lahjusta haluava poliisi pisti kapuloita rattaisiin

Viimeksi Wamwea joutui hankalaan tilanteeseen viime vuonna, vaikka olikin itse rikoksen uhri.

”Eräs nuori mies saatiin kiinni, kun hän oli murtautunut talooni ja anastanut sieltä tavaraa. Kun olin tekemässä rikosilmoitusta, huoneeseen tuli toinen poliisi. Hänellä ei ollut mitään tekemistä koko asian kanssa, mutta hän halusi minun ostavan hänelle ja hänen pomolleen lounaan. Kieltäydyin”, Wamwea kertoo.

Poliisi jäi sinä päivänä ilman lahjusta, mutta myöskään Wamweat eivät saaneet tehtyä rikosilmoitustaan.

”Kun seuraavana päivänä yritin uudelleen, sain odottaa kauan ja poliisit jatkoivat häirintää. ’Olemme tehneet eteesi jo niin paljon töitä, että kyllä nyt pitäisi ostaa lounasta’, he sanoivat. Minua pyydettiin myös luopumaan syytteestäni ja sopimaan asia varkaan kanssa oikeussalin ulkopuolella.”

Wamwea piti päänsä ja vei tapauksen oikeuteen. Varas sai viisi vuotta vankeutta.

”Kun myöhemmin soitin poliisilaitokselle, he vaativat edelleen lounasta. En koskaan mennyt sinne takaisin”, nainen virnistää.

Hanna Koivisto

5/5. Artikkeli on osa juttusarjaa, joka kertoo arkipäivän korruptiosta kehitysmaissa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi