Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tansanian metsistä tuli tärkeä osa yhteistyötä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.10.2013

Tansanian metsistä tuli tärkeä osa yhteistyötä

Tansania pyysi 1970-luvun alussa Suomelta apua metsäteollisuutensa kehittämisessä. Metsäsektorista tuli maiden välisen kehitysyhteistyön tärkein ja pitkäaikaisin yksittäinen toimiala.

Tansania, metsäsektori. Kuva: K. Palosuo.Suomalainen konsulttiyhtiö Thomesto lähti vuonna 1976 perustamaan saha- ja tuotantolaitosta Arushan alueelle Koillis-Tansaniaan. Kuva: K. Palosuo / UM:n arkisto

Metsäsektoria pidettiin Suomessa oivana kanavana kehitysyhteistyölle, jonka määrärahat olivat 1970-luvulla lähteneet kasvuun. Olihan metsäteollisuus ollut tukeva perusta myös Suomen omalle sotien jälkeiselle talouskasvulle.

Alan osaaminen oli vahvaa ja tarjolla oli teknologiaa, jota voitiin hankkia Tansanian käyttöön suomalaisiin hankintoihin sidotuilla kehitysluotoilla.  

Ongelmien vyyhti paljastuu

Suomalainen konsulttiyhtiö Thomesto lähti vuonna 1976 perustamaan saha- ja tuotantolaitosta Arushan alueelle Koillis-Tansaniaan osana laajempaa Tansanian metsäteollisuusohjelmaa.

Paikalla jo olleen kuitulevytehtaan yhteyteen perustettiin saha, kyllästyslaitos sekä ovi- ja puukenkätehdas. Laitoksen nimeksi tuli Fibreboards Africa Limited.

Thomesto valitsi ja sisäänajoi pääasiassa Suomesta hankitun laitteiston. Lisäksi konsultin vastuulla olivat metsätöiden ja raaka-ainekuljetusten suunnittelu, henkilöstön koulutus ja tuotannon käynnistäminen .

Tuotanto käynnistyi vähitellen, mutta tuotantomäärät jäivät kauas suunnitelluista.

Lukuisista ongelmista vakavin oli sahan raaka-ainepula. Hakattavaksi sopivaa viljeltyä havupuuta ja eukalyptusta oli lähistöllä, mutta siihen ei päästy käsiksi. Esimerkiksi huonokuntoiset metsätiet olivat sadekausina käyttökelvottomia ja paikallinen metsähallinto laiminlöi niiden kunnostusta.

Tansanian valtiollinen metsäyhtiö ei pystynyt turvaamaan laitoksen käyttöpääomaa. Paikallinen koulutettu työvoima taas karkasi muihin tehtäviin, sillä avainhenkilöillekin maksettiin ainoastaan minimipalkkaa. Yhtiöllä ja Tansanian viranomaisilla ei ollut juuri minkäänlaisia metsänkäyttösuunnitelmia. 

Kaiken kaikkiaan uusia ongelmia ilmeni nopeammin kuin vanhoja ehdittiin ratkomaan. Projektijohtaja Toivo Salmisen mukaan työ vaatikin suomalaisasiantuntijoilta ”poikkeuksellisen pitkää vieteriä ja hermovoimia”.

Yksityistäminen askel eteenpäin

Hanke venyi ja paisui lopulta 1980-luvun lopulle. Ilman Suomen pidennettyä rahoituksellista ja teknistä apua tuotantolaitos tuskin olisi selvinnyt Tansanian 1980-luvun taloustaantumasta.  

Kokemukset muista vastaavista hankkeista olivat samansuuntaisia. Valtiojohtoinen metsäteollisuus osoittautui kannattamattomaksi. Hankkeiden tuloksiin nähden rahaa paloi yksinkertaisesti liikaa ja metsäsektorin yhteistyölle tarvittiinkin uusi suunta. Se löytyi luonnonmetsien suojelusta sekä kestävän ja omavaraisen metsätalouden edistämisestä. Metsäsektorin yhteistyö jatkuu edelleen.

Jo pitkään on ollut tiedossa, että Tansanian puutavaralle on kysyntää sekä kotimaassa että ulkomailla. Metsätalouden kehittyminen vaati kuitenkin metsäyhtiöiden yksityistämisen. Tuotanto on 2000-luvulla lähtenyt kasvuun ja metsätaloudesta on tullut tärkeä osa kansantaloutta.

Arushan tuotantolaitos siirtyi yksityiseen omistukseen vuonna 2000. Tuotanto jatkuu, joskin kausittaisena ja pienimuotoisena. Alueen istutusmetsiä on nimittäin hoidettu niin huonosti, etteivät ne vieläkään pysty tarjoamaan laitokselle riittäviä raaka-ainevaroja.

Kaarle Kurki

Kirjoittaja on valtiotieteiden maisteri, joka tarkasteli pro gradu -tutkielmassaan Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön historiaa projektitason näkökulmasta.

Artikkeli on osa kolmiosaista sarjaa, joka kertoo Suomen ja Tansanian kehitysyhteistyön historiasta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi