Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Nepalilaisesta vammaisaktivistista kasvoi roolimalli - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.10.2013

Nepalilaisesta vammaisaktivistista kasvoi roolimalli

Krishna Gautam ei tiedä, miten selvisi lapsuudestaan. Nepalissa monet vammaiset kuolevat nuorena tauteihin, kun terveys pettää.

Nepal, vammaisuus. Kuva: Eeva Suhonen.Krishna Gautam on käynyt kuusi kertaa Japanissa ja piipahti nyt Euroopassa, Suomessa ensimmäistä kertaa. Hänen vaimonsa oli henkilökohtaisena avustajana ja ensimmäistä kertaa ulkomailla. Kuva: Eeva Suhonen.

Pian 35-vuotias Krishna Gautam syntyi Nepalissa vuoristoseudun syrjäisessä kylässä. 2,5 -vuotiaana hän sairastui polioon. Vanhemmista tuli kodittomia ja maattomia etsiessään lääkäriapua vanhimmalle pojalleen.

Apua ei kuitenkaan löytynyt – ei Nepalista eikä Intiasta. Vuoden 1985 poliittisen epävakauden seurauksena varaton ja koditon perhe muutti metsään.

Vanhemmat kantoivat kouluun

”Vasta 14-vuotiaana pääsin kouluun. Sinne oli neljän kilometrin matka. Aamuin illoin vanhempani kantoivat minut selässään koko koulumatkan. Sitten he menivät palkkatöihin pelloille”, kertoo Krishna Gautam.

”En tiedä, miten selvisin lapsuudestani. Ongelmia oli paljon. Minulla ei ollut pyörätuolia enkä voinut mennä yksin vessaan. Usein pidättelin tarpeitani koko päivän.”

Lahjakkaana oppilaana Gautam suoritti perusopinnot kuudessa vuodessa ja sai pian rahallista tukea opintoihinsa. Lukion jälkeen hän jatkoi vielä kahden vuoden ajan yliopistossa, ja valmistui vuonna 2004.

”Olen onnekas, sillä lukutaidottomilla vanhemmillani ei ollut rahaa. Luennoilla en käynyt, vaan opiskelin kotona.”

Vammaiset voivat nauttia elämästä

Gautam halusi auttaa muita vammaisia. Vuonna 1998 hän perusti oman vammaisjärjestön kotikaupunkiinsa. Myöhemmin hän muutti pääkaupunkiin Kathmanduun, jossa hän työskentelee nykyään omassa Independent Living Centre -järjestössään.

”Minusta tuli roolimalli yhteisölleni. Vammaisuudestani huolimatta halusin näyttää, että elämästä voi nauttia.”

”Vuonna 2002 menin naimisiin vaimoni kanssa, vaikka molempien vanhemmat vastustivat sitä. He sanoivat, ettemme voi saada lapsia. Nyt meillä on 10-vuotias tytär ja 8-vuotias poika.”

Vammaisuus on häpeä

Gautam sanoo, että Nepalissa on vaikea selviytyä vammaisena. Monet kuolevat nuorena tauteihin, kun terveys pettää. Varakkaat ja keskiluokkaiset perheet piilottavat vammaiset lapset kotiinsa. Sen sijaan köyhät perheet tuovat lapset näytille ja pyytävät ihmisiltä apua.

Vuoden 2011 väestönlaskennan jälkeen valtio ilmoitti, että Nepalissa on vammaisia alle 2 prosenttia. Gautam ei usko siihen, sillä Maailman terveysjärjestö arvioi, että 15 prosenttia kehitysmaiden ihmisistä on vammaisia.

”Väestönlaskennassa ei osata kysyä, onko perheessä vammaisia. Ja koska vammaisuus on häpeä, siitä ei kerrota.”

”Monet vammaiset kerjäävät kadulla elääkseen. Onneksi vuoden 2006 jälkeen valtio on alkanut ottaa huomioon myös vammaisten hyvinvoinnin. YK:n vammaissopimus ratifioitiin vuonna 2010.”

Optimistinen aktivisti

Gautamilla on työ, koti, perhe, pyörätuoli sekä vammaisskootteri, jolla hän liikkuu Kathmandussa. Lisäksi hän on saanut matkustaa ulkomaille vammaisaktivistina. Monelle vammaiselle se on tavoittamatonta.

Erittäin vakavasti vammaiset saavat valtiolta tukea 1 000 rupiaa kuukaudessa. Gautamin vamma on keskivakava ja hän saa kuukaudessa 300 rupiaa vammaisavustusta. Sillä ajaa yhden keskimittaisen taksimatkan Kathmandun laaksossa. Onneksi bussissa saa lipun puoleen hintaan.

”Me taistelemme politiikassa vammaisten oikeuksista. Valtio on asettanut 2,5 prosentin työpaikkakiintiön vammaisille. Oikeuksien paraneminen on lisännyt myös kansainvälisten avustusjärjestöjen tukea paikallisille vammaisjärjestöille. Olemme hyvin optimistisia.”

Eeva Suhonen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 8.10.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi