Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Saastuneilla tytöillä ei asiaa kouluun Länsi-Nepalissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 27.9.2013

Saastuneilla tytöillä ei asiaa kouluun Länsi-Nepalissa

Uutiskoosteessa myös lisääntyvistä elintasosairauksista, raiskausten uhrien turvan parantamisesta, lapsista vaalikampanjoinnissa ja alaikäisistä morsiamista.

The Kathmandu Post: Ei kouluun kuukautisten aikana

Nepalin länsiosassa sijaitseva koulu kieltää tyttöoppilaiden ja naisopettajien pääsyn tiloihinsa kuukautisten aikana. Kielto perustuu uskomukseen, jonka mukaan naiset ovat saastaisia kuukautisten aikana ja heidät tulee siksi ajaksi eristää.

Oppilaille järjestetään kuukautisten aikana opetusta ulkotiloissa sään salliessa.

Naisopettajat kertovat, etteivät pysty toimimaan alueen ikiaikaisia perinteitä vastaan ja pitävät ainoana vaihtoehtona koulun siirtämistä toisaalle. Koulussa on 540 oppilasta.

Ihmisoikeusaktivisti Lal Bahadur Shahin mukaan tapaus osoittaa, kuinka tehottomia lukuisat kampanjat chhaupadi-perinteen lopettamiseksi kyseisellä seudulla ovat olleet.

IrinNews: Elintasosairauksiin budjetoitava enemmän rahaa

Tarttumattomat taudit lisääntyvät uhkaavasti erityisesti Nepalin kaupungeissa.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan jo noin puolet kaikista kuolemista Nepalissa johtuu tarttumattomista taudeista, kuten sydän- ja verisuonitaudeista, diabeteksestä, syövästä ja kroonisista hengitystiesairauksista, sekä liikenneonnettomuuksista.

Hallituksen terveysbudjetista kuitenkin vain yksi prosentti on varattu tarttumattomien tautien hoitoon, mikä aiheuttaa erityisesti köyhille perheille valtavia taloudellisia ongelmia sairaustapauksissa. Aiemmin Nepalissa kuoltiin lähinnä tartuntatauteihin, kuten aidsiin, malariaan, tuhkarokkoon ja tuberkuloosiin.

Tarttumattomille taudeille altistavat tupakointi, alkoholinkäyttö, epäterveellinen ruoka ja saasteet sekä muun muassa toimeentulovaikeuksista ja poliittisesta epävakaudesta johtuvat henkiset paineet.  

The Kathmandu Post: Raiskausten uhrien asemaan vaaditaan parannuksia

Suuri osa raiskauksista jää Nepalissa raportoimatta, osin uhreja syrjivän lainsäädännön vuoksi. Raiskauksesta tulee tehdä ilmoitus 35 päivän sisällä ja uhrin tehtäväksi jää todistaa raiskaajan syyllisyys usein naisvihamielisille viranomaisille. Turhauttavan prosessin seurauksena suurin osa raportoiduistakin tapauksista vedetään pois ennen oikeuskäsittelyä.

Naisten oikeuksien ajajat ovat tehneet lakialoitteen naisiin kohdistuvasta väkivallasta, mikä ei toistaiseksi ole edennyt. Aktivistit pyrkivät kuitenkin painostamaan poliittisia puolueita lähestyvän kansalliskokousvaalin alla. He vaativat myös raiskauksien nopeaa oikeuskäsittelyä, poliisin ohjeistusta niiden tutkintaan, tukea raiskausten uhreille ja uhrin syyllistämisen kieltämistä.

The Guardian: Lapsiavioliittojen lopettaminen yhä tärkeämpää

Vuosittain maailmassa naitetaan noin 10 miljoonaa alaikäistä tyttöä. Etelä-Aasiassa Bangladeshin ja Intian jälkeen eniten lapsiavioliittoja on Nepalissa, jossa yli puolet tytöistä menee naimisiin alaikäisinä. Maan laki kieltää lapsiavioliitot.

Kansalaisjärjestöt jatkavat kampanjointiaan kouluissa ja tehtaissa lapsiavioliittojen lopettamiseksi. Tavoite on noussut entistä tärkeämmäksi myös kansainvälisesti.

The Himalayan Times: Lapset jätettävä rauhaan vaalikampanjoinnissa

Nepalin ihmisoikeuskomissio NHRC ja Unicef haluavat kieltää lasten käytön kaikenlaisessa poliittisessa vaalityössä ennen lokakuussa pidettäviä kansalliskokousvaaleja.

Edellisissä vaaleissa poliittiset puolueet hyödynsivät lapsia kampanjoinnissaan häiriten näiden koulunkäyntiä.

China Daily: Armeija kasvattaa hyvinvointirahastoaan sijoittamalla

Nepalin armeija aikoo investoida palvelu- ja terveydenhuoltosektorille. Ensimmäisessä vaiheessa se suuntaa 50 miljoonaa dollaria muun muassa lääkkeiden valmistukseen, lääketieteelliseen yliopistoon sekä asuntoihin.

Armeija on pidättänyt henkilökuntansa palkoista pienen osuuden hyvinvointirahastoon, josta maksetaan muun muassa sairaanhoitokuluja armeijasta eläköityneille ja heidän perheilleen. Osa rahaston varoista aiotaan nyt sijoittaa tuottavasti, jotta rahaston toiminta voisi jatkua.

Koonnut: Johanna Latvala

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 1.10.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi