Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tansanialaisten hammaslääkärikammo vähenee Suomen tuella - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 19.9.2013

Tansanialaisten hammaslääkärikammo vähenee Suomen tuella

Suomalaisten aloittama hammaslääkärikoulutus parantaa myös tansanialaisten tietoisuutta suuhygienian tärkeydestä.

Hammashoito Tansaniassa. Kuva: Hanna Koivisto.1980-luvulla valmistunut Emil Kikwilu on yksi ensimmäisistä Tansaniassa koulutetuista hammaslääkäreistä. Jatko-opintonsa hän teki Kuopiossa. Kuva: Hanna Koivisto.

Daressalaamilaisesta Emil Kikwilusta ei pitänyt tulla hammaslääkäriä. Itseasiassa hän suunnitteli uraa karieksen toisella puolella sokerin tuotantoon erikoistuneena kemistinä.

Kemistikoulutuksen järjestänyt yritys ei kuitenkaan pitänyt lupaustaan, ja asian käydessä ilmi vain liikkeenjohdon ja hammaslääketieteen koulutuspaikat olivat enää haussa.

”Mietin, että voin olla joko manageri tai tohtori, ja tohtori kuulosti todella tärkeältä”, hammaslääketieteen tohtori virnuilee.

Hammaslääketieteen koulutus oli vuonna 1979 upouusi. Opetusohjelma oli suomalaisten ja hollantilaisten käsialaa, ja myös opettajakaarti oli lähinnä samoista maista.  Koulutus siirrettiin myöhemmin tansanialaisten omiin käsiin.

Kikwilu valmistui vuonna 1984 ensimmäisten maassaan koulutettujen hammaslääkäreiden joukossa. Valmistumisen jälkeen koko kolmetoistahenkinen hammaslääkärijoukko napattiin jatkokoulutukseen ­– Kikwilulle se tarkoitti muuttoa Kuopioon.

Tansanian hallitus oli pettynyt: tuoreet hammaslääkärit oli ollut tarkoitus lähettää töihin. Lähes 50 miljoonan asukkaan maassa ei edelleenkään ole kuin runsaat 200 hammaslääkäriä. Se tarkoittaa noin 250 000 asukasta yhtä hammaslääkäriä kohden. Suomessa luku on noin 1 000.

Kaikilla ei varaa hammashuoltoon

30 vuotta myöhemmin Kikwilu on edelleen tyytyväinen koulutukseensa. Ammatti ei kuitenkaan ole Tansaniassa samalla tavoin arvostettu kuin esimerkiksi Suomessa.

Hammashoito Tansaniassa. Kuva: Hanna Koivisto.Muhimbilin yliopiston klinikka hoitaa päivittäin noin sata potilasta. Potilasmäärää rajoittaa erityisesti raha: terveysvakuutuksia on vähän, eivätkä ihmiset halua laittaa rahaansa hammashuoltoon. Laitteet ovat modernit, sillä hammaslääketiedettä opiskelemaan alkanut presidentin tytär sai suhteilla järjestettyä lahjoituksen amerikkalaiselta hyväntekeväisyysjärjestöltä. Kuva: Hanna Koivisto.

”Perheet toivovat lapsistaan mieluummin yleislääkäreitä, koska he voivat hoitaa perheen vaivat.”

Suun hygienia ei kuulu oikein kenenkään tärkeyslistan kärkipäähän. Hallitukselta ei heru resursseja, eivätkä potilaatkaan tule vastaanotolle kuin pakon edessä.

”Ihmisillä on niin paljon ongelmia, että jos henki vähän haisee, se on ok”, Kikwilu sanoo.

Hammashuolto maksaa julkisella sektorilla vähintään runsaan euron. Se vastaa tansanialaisen keskimääräistä päiväpalkkaa.

Hammaslääkäriin tullaankin useimmiten vasta silloin, kun karieksen aiheuttama kipu on aivan sietämätön. Lääkärille ei useinkaan jää muuta vaihtoehtoa kuin hampaan poisto. Se lisää hammaslääkäreihin liittyviä uskomuksia ja pelkoja.

Myös klinikoiden huono varustetaso on vaikuttanut hammaslääkäreiden työllistymiseen ja ammatin arvostukseen.

”Työnantajat eivät ymmärrettävästi halua maksaa lääkärille, jonka työn voisi tehdä kolme kertaa vähemmän tienaava hammasterapeutti”, Kikwilu toteaa.

Ilmainen hoito luo pitkät jonot

Suomalaisten Tansaniassa aloittama yliopistokoulutus porskuttaa kuitenkin edelleen, ja ihmisten tietoisuus suuhygienian tärkeydestä kasvaa koko ajan.

Jos rahaa olisi, hampaita hoidatettaisiin nykyistä enemmän. Siitä kertovat klinikoiden eteen muodostuvat satojen metrien jonot, kun niillä järjestetään ilmaishoitoja.

Vaikka yliopistokoulutus on 90-luvulta lähtien ollut tansanialaisten käsissä, suomalaisia erikoishammaslääkäreitä käy edelleen kouluttamassa opiskelijoita ja opettajia.

Lisäksi useiden suomalaisten hammasterveysalan toimijoiden ja ulkoministeriön tukeman hankkeen tarkoituksena on kehittää suun terveyttä osana perusterveydenhuoltoa. Se on myös hankkeen paikallisen koordinaattorin Emil Kikwilun sydämen asia, sillä juuri ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon hän Kuopiossa erikoistui.

Hanna Koivisto

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 17.9.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi