Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Superruuasta apu aliravitsemukseen Meksikossa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 17.9.2013

Superruuasta apu aliravitsemukseen Meksikossa

Espanjalaiset valloittajat kielsivät amarantin viljelyn Meksikossa. Nyt proteiinipitoinen kasvi tahdotaan takaisin kyläläisten lautasille.

Meksiko, amarantti. Kuva: Mari Romppanen.Pedro Pérez López on tyytyväinen voidessaan parantaa perheensä ravitsemusta ja toimeentuloa amarantin viljelyllä. Kuva: Mari Romppanen.

Amarantti oli muinaisessa Meksikossa tärkeä ravintoaine. Espanjalaiset valloittajat kuitenkin kielsivät kasvin viljelyn, koska sitä käytettiin pakanallisissa rituaalimenoissa.

Nyt proteiinipitoinen amarantti halutaan takaisin ihmisten lautasille, sillä kasvi täydentäisi maalaiskylien asukkaiden ruokavaliota ja ehkäisisi aliravitsemusta.

Amarantti sisältää lähes 15 prosenttia proteiinia ja on myös erittäin hyvä raudan, kalsiumin, sinkin, magnesiumin sekä A- ja C-vitamiinien lähde. Se täydentää kyläläisten maissiin ja riisiin pohjautuvaa ruokavaliota.

Oaxacan maakunnan pienissä maaseutukylissä jopa yli puolet alle viisivuotiaista lapsista on aliravittuja.

Puente a la Salud Comunitaria -järjestö kouluttaa alueella alkuperäisväestöön kuuluvia viljelijöitä kasvattamaan amaranttia ja laittamaan siitä ruokaa. Ylimääräisestä amarantista voi valmistaa tuotteita myytäväksi, mikä kohentaa köyhien perheiden toimeentuloa.

Suomen Meksikon-suurlähetystö tukee amarantin viljelyä ja kulutusta edistävää hanketta paikallisen yhteistyön määrärahasta.

Parempi kuin mansikka

Santo Tomás Mazaltepecin kylässä asuva Pedro Pérez López on viljellyt amaranttia perheensä käyttöön neljän vuoden ajan. Kasvi tuottaa kaksi satoa vuodessa.

”Viljelin aiemmin mansikkaa, mutta vaihdoin amaranttiin, koska se on ravinteikkaampi ja helppohoitoisempi kasvi.”

Pérez López viljelee myös sinimailasta karjan rehuksi ja papuja omaan käyttöön. Hänen vaimonsa María Abraham valmistaa amarantista keksejä ja myy niitä kylän koulussa.

”Amarantin siemeniä syövät linnut aiheuttavat toisinaan ongelmia. Myös kuivuus vaivaa ajoittain. Onneksi maillani on vesiallas, johon pulppuaa lähdevettä ympäri vuoden”, Pérez López kertoo.

Perheessä  amaranttia  lisätään aterioihin.

”Kasvin siemenet ovat maukkaita paahdettuina, ja lehtiä voi laittaa vaikkapa keittoihin ja salaatteihin. Myös molemmat lapsemme pitävät amarantista.”

Välipalat torjuvat aliravitsemusta

Neljän naisen pienyritys Yukunama valmistaa amarantista välipaloja San Cristóbal Amoltepecin kylässä.

Naiset myyvät välipaloja kyläyhteisössään, mikä tarjoaa heille tulonlähteen ja kyläläisille mahdollisuuden torjua aliravitsemusta.

Meksiko, amarantti. Kuva: Mari Romppanen.Yukunama-pienyrityksen naiset valmistavat amarantista maukkaita ja terveellisiä välipaloja. Kuva: Mari Romppanen.

”Alle viisivuotiaille lapsille sekä odottaville ja imettäville naisille suositellaan päivittäistä amaranttiannosta aliravitsemuksen ehkäisemiseksi”, kertoo Yukunaman jäsen Alma Leticia Ortiz Santos.

Pienyritystoiminta avaa yksinhuoltajaäidille kaivatun ansaintamahdollisuuden: syrjäisessä misteekkikylässä eletään pitkälti omavaraistaloudessa eikä siellä ole tarjolla työpaikkoja.

Yukunaman toinen yrittäjä Martina Ortiz kertoo, että he miettivät parhaillaan uusia reseptejä amaranttituotteille.

”Suolaiset välipalat, mysli ja amaranttileipä menisivät varmasti kaupaksi makeiden leivonnaisten ohella. Aiomme myös laajentaa tuotteidemme myyntiä läheiseen Tlaxiacon kaupunkiin.” 

Mari Romppanen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 16.9.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi