Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Äitiyspakkaukset kelpaisivat myanmarilaisillekin - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 29.8.2013

Äitiyspakkaukset kelpaisivat myanmarilaisillekin

Suomessa asuvat myanmarilaiset kertoivat viime viikolla kehitysministeri Hautalalle, minkälaista apua maa Suomelta toivoo.

”Koulutus ja terveydenhuolto ovat tärkeimmät asiat. Ne ovat Burmassa todella huonoja, mutta Suomen koulutusjärjestelmä taas on maailman paras”, Mi Mi Po Hti sanoo.

Myanmarista (entisestä Burmasta) kotoisin oleva nainen tuli suomalaisille tutuksi, kun Suomen Pakolaisapu valitsi hänet tänä vuonna vuoden pakolaisnaiseksi. Nyt hän istuu noin 50 muun Suomessa elävän myanmarilaisen joukossa ulkoministeriössä järjestetyssä tilaisuudessa. 

Myanmarilaiset ulkoministeriössä, Mi Mi Po Hti ja Heidi Hautala. Kuva: Juho PaavolaVuoden pakolaisnaiseksi valittu Mi Mi Po Hti kertoo kehitysministeri Heidi Hautalalle Myanmarin tarpeista ulkoministeriössä järjestetyssä tapaamisessa. Kuva: Juho Paavola

He ovat saapuneet kertomaan kehitysministeri Heidi Hautalalle, minkälaista tukea Myanmar kehityksessään kaipaisi.

Suomi ilmoitti päätöksestään aloittaa kahdenvälinen kehitysapu Myanmariin tämän vuoden alussa.

”Tärkeää olisi, että mentäisiin maan heimoalueille kiertelemään ja keskustelemaan, minkälaista apua siellä tarvitaan. Maan hallitukselta oikeaa tietoa ei saa, Po Hti jatkaa.”

Neuvoloita ja äitiyspakkauksia

Kuopiossa asuvan Thar Swen mukaan Suomen myanmarilaisyhteisö on miettinyt hartaasti, mihin apua tarvitaan.

”Emme tiedä tarkkaan, sillä olemme asuneet yli kymmenen vuotta Burman ulkopuolella. Siksi olemme kysyneet asiaa niiltä burmalaisilta, jotka asuvat Burmassa”, Swe sanoo.

Hän luettelee pitkän listan epäkohtia. Heimoalueilla käytävät sodat on lopetettava ja työläisten työolosuhteita parannettava. Ihmiset janoavat edullista puhelinliikennettä ja internetiä, joista etenkin jälkimmäinen on kalliin hintansa vuoksi tavallisen myanmarilaisenlaisen ulottumattomissa.

”Nuoret haluavat oppia nykyaikaista teknologiaa ja osallistua nykyaikaisille kursseille. He haluavat oppia maailmaa internetin kautta.”

Swen mielestä ensimmäinen korjattava asia olisi kuitenkin juuri terveydenhuolto. Hän kertoo poliitikko ja kirjailija Maung Wun Thasta, joka kuoli hiljattain keuhkosyöpään.

”Hän jäi sairaalalle velkaa noin 7 000 euroa. Burman kansalla ei ole varaa sairauden varalle.”

Imeväisten kuolleisuudessa Myanmar on maailmassa sijalla 48/221. Tuhannesta syntyneestä noin 48 kuolee ensimmäisen elinvuotensa aikana.

”Burma tarvitsee äitiysneuvoloita ja terveyskeskuksia. Suomi osaa tämän asian. Burman äidit ilahtuisivat suuresti, jos he saisivat suomalaisia äitiyspakkauksia.”

Luonnonvaroilla rahaa palveluihin

Suomi on varannut Myanmarin kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön yhdeksän miljoonaa euroa kahdelle seuraavalle vuodelle. Suomi panostaa erityisesti demokraattisen oikeusvaltion kehittämiseen.

”Tukemalla rauhanprosessia, demokratiaa ja oikeusvaltiokehitystä luodaan olosuhteet, joissa on tulevaisuudessa mahdollista luoda hyvä ja tehokas koulujärjestelmä sekä terveydenhuolto”, Hautala perustelee.

Toinen tärkeä kohdealue on luonnonvarojen kestävä käyttö, sillä maa on luonnonvaroiltaan rikas mutta sääntelemätön. Geologian tutkimuskeskus on mukana luomassa Myanmariin kaivoshallintoa ja -lakia.

”Tukemalla luonnonvarojen hyvää hallintoa on mahdollista edistää maan mittavista luonnonvaroista saatavien tulojen jakaminen niin, että valtio pystyy tulevaisuudessa rahoittamaan kaikki palvelut.”

Suomen sektorivalintojen taustalla on avunantajien välinen työnjako.

Suomi kanavoi apunsa pääsääntöisesti YK:n ja kansalaisjärjestöjen kautta. Siten myös esitetyt toiveet terveydenhuoltoavusta voivat toteutua. Jo nyt Suomi esimerkiksi tukee Punaisen ristin hanketta, joka keskittyy muun muassa malarian, hiv-tartuntojen ja tuberkuloosin ehkäisemiseen.

”Suomella on valmiutta lisätä tukea Myanmariin myös kansalaisjärjestöjen kautta. Kannustan Suomessa asuvia myanmarilaisia aktivoitumaan näissä tai muodostamaan omia järjestöjään, jotka voivat hakea tukea omille hankkeilleen.”

Juho Paavola

Kirjoittaja on kehitysyhteistyöhön perehtynyt kuvajournalisti.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 29.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi