Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kairossa lähes jokainen katulapsi myy seksiä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 27.8.2013

Kairossa lähes jokainen katulapsi myy seksiä

Kairon katulapsille seksi voi olla arkipäiväisempää kuin lämmin ateria. Itseään myymällä saa rahaa, ruokaa ja vaatteita.

Egypti katuprostituutioKadulla elävä äiti voi jättää lapsensa turvakotiin, mikä on parempi vaihtoehto kuin lapsen myyminen ammattikerjäläiselle. Osa äideistä käy myös tapaamassa lastaan turvakodissa. Kuva Päivi Arvonen.

Ayya kertoo olevansa 19-vuotias. Hän näyttää ikäistään vanhemmalta. Kasvoja peittävän paksun meikkikerroksen alta erottuu selvästi arpia, joita on lähes jokaisen Kairon kaduilla eläneen kasvoissa, käsissä ja jaloissa.

Ayya on pukeutunut mustaan nilkkoihin asti ulottuvaan kaapuun, joka peittää kaavun alla olevat vaatteet ja vartalon muodot. Hiuksensa hän on peittänyt vihreällä huivilla. Huivin alta pilkistää kihara hiusparvi.

Mikään hänen ulkonäössään ei paljasta, että hän elättää itsensä prostituoituna ja elää kadulla tai joskus satunnaisten tuttavien asunnoissa ja talojen katoilla.

Prostituoidun tulot pikkusiskon koulutukseen

”Tienaan kadulla parhaimmillaan 500 puntaa (noin 50 euroa) illan ja yön aikana. Työni teen yleensä asiakkaan autossa”, Ayya kertoo.

Hän kertoo myyneensä itseään teini-ikäisestä lähtien. Mallin työhönsä hän on saanut äidiltään.

”Ansaitsen riittävästi, jotta pystyn suojelemaan pikkusiskoani. En halua, että hän joutuu kadulle ja kokemaan saman kuin minä”

Hänen äitinsä on kuollut ja viisivuotias siskonsa elää sukulaisnaisen luona.

”Haaveilen siitä, että pikkusiskoni saisi käydä koulua ja elää hyvän elämän. Oma elämäni on jo menetetty, kukaan ei halua vaimokseen minunlaistani naista”, Ayya sanoo.

Vauva tuo tuloja

”Lähes jokainen katulapsi myy seksiä, niin tytöt kuin pojatkin”, väittää katulapsityötä yli kaksi vuosikymmentä tehnyt ja katulapsia auttavaa kansalaisjärjestöä johtava egyptiläinen Abla El Badry.

El Badryn mukaan kadulla elävät lapset oppivat kadun vaatimat selviytymistaidot vanhemmilta katulapsilta. Katulapset elävät usein ryhmissä, joita johtaa ammatti- tai taparikollinen.

Raskaaksi tuleminen ei ole nuorelle kadulla elävälle tytölle tai naiselle ongelma.

”Äidit myyvät lapsiaan ammattikerjäläisille. Lapsia voidaan myös vuokrata päivähinnalla”, El Badry kertoo. Kerjäläiset ostavat lapsia, koska lapsen kanssa kerjätessä voi tienata paremmin.

Vastasyntyneen lapsen hinta katukaupassa oli pitkään 700 Egyptin puntaa eli noin 70 euroa. Vallankumouksen jälkeen hinta on lähes kolminkertaistunut. Vastasyntyneiden on epäilty päätyvän kerjäläisten lisäksi myös elinkauppiaille sekä laittomiin adoptioihin.

Seksin avulla suojelua ja ruokaa

Kairossa katulasten päiväkeskuksessa pitkään työskennellyt sosiaalityöntekijä on katulasten seksin myymisestä toista mieltä. Hän ei halua puhua aiheesta omalla nimellään, koska vallankumouksen jälkeen poliisi on ollut kiinnostunut katulasten liikkeistä. Katulapsia on värvätty väkivallan lietsojiksi mielenosoituksiin.

”Kaikki katulapset eivät myy seksiä, mutta lähes jokaiselle asia on tavalla tai toisella tuttu. Lapset oppivat käyttämään seksiä välineenä saadakseen suojelua tai yksinkertaisesti vain ruokaa ja vaatteita”, sosiaalityöntekijä sanoo.

Kadulla eläville tytöille ja naisille tarkoitetussa päiväkeskuksessa sairaanhoitajat ja lääkärit antavat myös seksuaalivalistusta. Tarve valistukselle on suuri.

”Nuorimmat päiväkeskuksen raskaana olevat asiakkaat ovat olleet alle kymmenvuotiaita”, kertoo päiväkeskuksen sairaanhoitaja .

Päivi Arvonen
 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 27.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi