Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Somalimaahan palanneet kohtaavat ennakkoluuloja ja suuria odotuksia - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 22.8.2013 | Suomen suurlähetystö, Nairobi

Somalimaahan palanneet kohtaavat ennakkoluuloja ja suuria odotuksia

Entiseen kotimaahan palaaminen on pysyvää vain silloin, kun se on aidosti vapaaehtoista. Helppoa se ei ole silloinkaan, varsinkaan naisille.

Somalimaa, naiset. Kuva: Petri HautaniemiEntiseen kotimaahan palaaminen ei usein ole somalinaisille helppoa. Kuva: Petri Hautaniemi

Somalimaahan palanneita tutkineen Petri Hautaniemen mukaan koulutetut naiset hyödyntävät ulkomailla hankkimiaan tietoja ja taitoja kehittääkseen aktiivisesti kotimaataan.

”Monet heistä työskentelevät erilaisissa kehitysyhteistyöjärjestöissä. Naisten ympärileikkauksiin ja terveyshankkeisiin liittyvissä asioissa paluumuuttajanaiset ovatkin Somalimaassa keskeisiä toimijoita ja valistajia.”

Somalimaa on muuttunut viime vuosina rajusti. Kaupungistumisen ja perinteisen elinkeinorakenteen hajoamisen ohella myös sosiaalinen elämä on murroksessa.

”Naiset ovat useammin yksinhuoltajia ja siten aiempaa suojattomampia. Heille paluumuuttajanaisten tuki on elintärkeää.”

”Kaikki paluumuuttajanaiset eivät toki ole naisten oikeuksien puolestapuhujia, mutta osa on hyvinkin suorasukaisia ja kehitysorientoituneita.”

Hautaniemen mukaan paikalliset arvostavat paluumuuttajien toimintaa. Palaaminen ei silti ole helppoa.

Kohtuuttomia odotuksia ja epäilyksiä

Työpaikkoja Somalimaassa on vähän, joten koulutettujen paluumuuttajanaisten tulo kilpailemaan niistä miesten kanssa herättää kateutta. Huonon infrastruktuurin ja paikallisen ostovoiman puutteen vuoksi yritystoiminta ei välttämättä onnistukaan.

Paluumuuttajia myös pidetään varakkaampina kuin he ovatkaan, joten sukulaisten odotukset voivat olla kohtuuttomia.

”Suurin osa palanneista koki, etteivät he pysty vastaamaan kaikkiin avunpyyntöihin”, kertoo Hautaniemi.

Mielikuvaa varakkuudesta lisää se, että jotkut paluumuuttajat hankkivat suuria maa-alueita, joilta he toivovat löytyvän arvokkaita mineraaleja.

”Tämä on johtanut maakiistoihin. Vaikka paluumuuttajat ovat somaleita, heitä pidetään kuitenkin tavallaan ulkopuolisina.”

Erityisesti naisilta ja lapsilta paluu vaatii myös kulttuuriin sopeutumista.

Somalimaa, paluumuutto, koulutus. Kuva: Petri HautaniemiUlkomalilla kasvaneilla somalilapsilla saattaa olla vaikeuksia sopeutua Somalimaan kulttuuriin. Kuva: Petri Hautaniemi

”Ulkomailla eläneiden naisten uskonnollisuutta ja moraalia arvioidaan tai kyseenalaistetaan. Myös ulkomailla kasvaneet lapset ja nuoret saattavat käyttäytyä tavalla, jota pidetään sopimattomana.”

Vapaaehtoinen paluu on pysyvä

Hautaniemen mukaan paluumuutto on kestävää silloin, kun muuttaja on harkinnut paluuta perusteellisesti, tutustunut entiseen kotimaahansa vierailujen kautta ja kun hänellä on siellä sosiaalisia verkostoja. Parhaiten pärjäävät ne, joilla on lisäksi taloudellista pääomaa ja hyvä koulutus. 

”Käytännön lähtöpäätökseen liittyy usein elämänmuutos, kuten eläkkeelle jääminen, naimisiin meno tai sukulaisen kuolema.”

Suurin osa Hautaniemen haastattelemista oli palannut Somalimaahan oma-aloitteisesti. Heillä oli Suomen tai jonkin muun maan kansalaisuus ja he kustansivat paluunsa itse.

”Jos joutuu palautetuksi vastentahtoisesti, vaikka paluu olisikin naamioitu jonkin ohjelman sisällä vapaaehtoiseksi, siitä ei yleensä tule pysyvä.”

Vapaan paluumuuton ohjelmaa tulisikin kehittää sellaiseksi, että muuttajilla olisi halutessaan myös mahdollisuus palata Suomeen.

”Erityisesti naiset, jotka lähtevät miehensä innoittamina ilman turvaverkostoja tai ammatillisia resursseja, saattavat kokea, että elämänpiiri Somalimaassa on turhan rajoitettu.”

Johanna Latvala

Helsingin yliopiston hankkeen Somaliaan ja Irakiin palanneet loppuraportti Return Migration and Vulnerability: Case Studies from Somaliland and Iraqi Kurdistan löytyy osoitteesta https://blogs.helsinki.fi/somaliaan-irakiin/.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Muualla verkossa

Päivitetty 22.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi