Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Sambian ympäristöongelmat eivät ratkea paperilla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.8.2013

Sambian ympäristöongelmat eivät ratkea paperilla

Valtiolla on kyllä suunnitelmia, mutta käytännön toteutus ontuu, sanovat sambialaisten ympäristöjärjestöjen edustajat. 

Sambia, puuhiili, polttoaine. Kuva: D-lab/Flickr. Puuhiili on Sambiassa yleinen energianlähde. Kuva: D-lab/Flickr.com, CC BY-NC-SA 2.0

 ”Ympäristön tärkeyttä kyllä alleviivataan kansallisessa kehityssuunnitelmassa. Toteuttaminen on kuitenkin se, mikä on yhä haastavaa”, tiivistää sambialainen järjestökoordinaattori Vincent Ziba maan kestävän kehityksen tilan.

Luonnonvarojen yhteisölliseen hallintaan pyrkivässä CBNRM Forum -järjestössä työskentelevä Ziba ei suhtaudu kovin optimistisesti siihen, että Sambia saavuttaisi ympäristöön liittyvän YK:n vuosituhattavoitteen määräajassa.

YK:n kahdeksasta vuosituhattavoitteesta seitsemäs käsittelee ympäristöä. Vuoteen 2015 mennessä maailman maiden pitäisi muun muassa ottaa kestävän kehityksen periaatteet mukaan politiikkaan, hidastaa biodiversiteetin häviämistä sekä puolittaa ilman puhdasta vettä ja sanitaatiota olevien osuus väestöstä.

Vesitavoite on maailmalla jo saavutettu, ja Sambiakin on nostanut puhdasta vettä saavien osuuden 61 prosenttiin.Tavoite 74,5 prosenttia on kuitenkin yhä kaukana.

Hallinto yskii

Juomavesipulan lisäksi Sambiassa riittää muitakin ympäristöongelmia: maaperä rappeutuu, kaivosteollisuus saastuttaa ja ilmastonmuutos tuo mukanaan yhä useammin kuivuuksia ja tulvia.

Sambia, kaivo, lapset. Kuva: rebecca/Flickr. Sambiassa 61 prosentilla väestöstä on saatavilla puhdasta vettä. 74,5 prosentin vuosituhattavoite on kuitenkin yhä kaukana. Kuva: rebecca/Flickr.com, CC BY-NC-ND 2.0

Ziba nostaa yhtenä suurimmista ongelmista esiin metsäkadon. Samaa mieltä on toisen sambialaisen ympäristöjärjestön, maaseudun kestävää kehitystä edistävän Green Living Movementin työntekijä Emmanuel Mutamba.

”Puhutaan 300 000 hehtaarista joka vuosi. Se on paljon, varsinkin kun ottaa huomioon, että 75 prosenttia väestöstä on ympäristöstä riippuvaisia pienviljelijöitä”, Mutamba sanoo.

Metsäkadon taustalla on köyhyys: metsää hakataan laittomasti myyntiin. Lisäksi ihmiset tarvitsevat puuta energianlähteeksi sekä lisää viljelysmaata.Mutamban ja Ziban mukaan Sambian ympäristöongelmiin vaikuttaa myös huonosti toimiva ympäristöhallinto. Se ei esimerkiksi pahemmin ota paikallisia yhteisöjä mukaan ongelmien ratkaisuun.

”Näkökulma on teoreettinen: tunnustetaan ympäristöongelmat ja se, mitä on tehtävä, mutta kun tulee aika toteuttaa asioita, tulee haasteita. Julkilausumia ei tueta resursseja antamalla”, Mutamba kuvailee.

Suomi on tukenut vuosia Sambiaa maan ympäristöhallinnon uudistamisessa. Suomen Sambian suurlähetystön ympäristöalan erityisasiantuntija Marja Ojanen kertoo, että maassa on jo vuosia keskitetty ympäristö- ja luonnonvarahallintoa keskushallinnolle samalla, kun paikallishallintoa on vähennetty. Kun valta pysyy viranomaisilla, esimerkiksi metsiensuojelu ei juuri ole tavallisten ihmisten intresseissä.

Teoriat eivät auta

Mutamba ja Ziba pitävät ruohonjuuritason ihmisten roolia ympäristöongelmien ehkäisyssä hyvin tärkeänä – ihmiset on saatava ymmärtämään ongelmat ja roolinsa niiden ratkaisussa. Sen eteen tekevät työtä myös järjestöt.

Mutamban mukaan Green Living Movement –järjestö on kertonut maaseudulla esimerkiksi kemiallisten torjunta-aineiden ongelmista ja kouluttanut viljelijöitä käyttämään luonnonmukaisia niiden sijasta. 

”Se on hyvä suunta, johon jatkaa. Asioita ei voi saavuttaa teoreettisesta näkökulmasta. On mentävä yhteisöihin”, hän huomauttaa.

Teija Laakso / maailma.net

Juttusarjassa käsitellään YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaissa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 20.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi