Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

"Keski-Amerikan huumesodassa otettava uudet keinot käyttöön" - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 31.7.2013

"Keski-Amerikan huumesodassa otettava uudet keinot käyttöön"

Suomessa vieraillut nicaragualaistutkija keskustelisi myös huumeiden laillistamisesta keinona kitkeä lisääntyvää väkivaltaa Keski-Amerikassa. Vielä alue ei kuitenkaan ole siihen valmis, hän toteaa.

Keski-Amerikan maat ja Yhdysvallat ovat viimein alkaneet ymmärtää, että huume- ja turvallisuusongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan muutakin kuin sotilaallisia toimia, sanoo nicaragualaistutkija María Gabriela Alvarado.

Tutkija María Gabriela Alvarado. Kuva: Teija Laakso. Keski-Amerikka on herännyt huomaamaan, ettei huumesotaa voiteta pelkällä väkivallalla, sanoo tutkija María Gabriela Alvarado. Kuva: Teija Laakso.

Hänen mukaansa siitä on merkkinä esimerkiksi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman Costa Ricassa toukokuun alussa pitämä puhe.

Obama sanoi, että sotilaallisten toimien lisäksi Keski-Amerikassa tarvitaan myös investointeja infrastruktuuriin, energiaan ja koulutukseen.

”Aiemmin militarisointi on ollut ykkösvastaus huumesotaan. Nyt puhetapa oli erilainen. Hän korosti ehkäisyä – ja useimmat alueen presidentit olivat samaa mieltä”, nicaragualaisessa IEEPP-ajatushautomossa työskentelevä Alvarado sanoo.

Hänen mukaansa pelkkä sotilaalliseen toimintaan perustuva lähestymistapa ei toimi, vaan alueella tarvitaan etenkin väkivallan ehkäisyä ja entisten rikollisten sopeuttamista yhteiskuntaan. Tämä on alettu ymmärtää myös Keski-Amerikassa.

”Esimerkiksi Nicaraguassa on toteutettu tehokkaasti ohjelmaa, jossa on ehkäisty nuorten liittymistä rikollisjengeihin. Mallia on esitelty myös muissa maissa”, Alvarado kertoo.

Väkivalta lisääntyy

Juhlapuheista huolimatta todellisuus on karu: Keski-Amerikka on yksi maailman väkivaltaisimmista alueista. Maailmalla tapetaan keskimäärin 6,9 ihmistä 100 000:sta, mutta Keski-Amerikan maissa luku on keskimäärin noin 25 ja esimerkiksi El Salvadorissa yli 60.

Syynä on suurimmaksi osaksi järjestäytynyt huumerikollisuus. Yhdysvallat on maailman suurin kokaiininkuluttaja, ja 90 prosenttia maahan tulevasta kokaiinista tulee Keski-Amerikan kautta. Varsinainen alkuperä on usein Kolumbia tai Peru. Yhdysvalloista etelään taas kulkee laittomia aseita.

Väkivalta on Keski-Amerikassa lisääntynyt viime vuosina. Esimerkiksi Hondurasissa murhien määrä kaksinkertaistui vuosina 2005–2010.

Alvaradon mukaan suurin syy siihen on Meksikon vuonna 2006 käyttöön ottama turvallisuusstrategia, joka on sallinut kovemmat otteet rikollisjengejä vastaan. Meksikon huumesodan arvellaan vaatineen jopa 60 000 ihmisen hengen.

Huumeiden salakuljetus, Guatemala. Kuva: guillermogg/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0.Huumeiden salakuljettajat ovat viime vuosina siirtäneet reittejään Keski-Amerikkaan, muun muassa Guatemalaan. Kuva: guillermogg/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0.

”Aiemmin huumeet menivät Meksikon kautta Yhdysvaltoihin. Strategian käyttöönoton jälkeen rikollisryhmät alkoivat käyttää eri reittejä, kuten Guatemalaa, Hondurasia ja El Salvadoria. Samalla murhat ovat lisääntyneet”, Alvarado kuvailee.

Korkeita murhalukuja Keski-Amerikassa selittää myös sukupuolittunut väkivalta.

Huumeiden laillistaminen ratkaisuksi?

Huumesodan toimimattomuus on herättänyt maailmalla viime vuosina kritiikkiä.

Meksikon huumesota. Kuva: Biały/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0 Meksikon huumesodan arvelleen vaatineen jopa 60 000 ihmisen hengen. Kuva: Biały/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0.

Viime vuonna Guatemalan presidentti Otto Pérez Molina esitti yhdeksi vaihtoehdoksi huumeiden laillistamista. Samaan ovat viitanneet muutamat muutkin Latinalaisen Amerikan johtajat.

Alvarado suhtautuu ideaan epäillen.

”Ei ole huono idea keskustella rajoitusten vähentämisestä. Tällä hetkellä Keski-Amerikan maat eivät kuitenkaan ole valmiita siihen. Ne eivät pysty kontrolloimaan alkoholin tai tupakan käyttöäkään, ja huumeiden laillistaminen toisi mukanaan myös terveydenhuollon ongelmia”, hän toteaa.

Teija Laakso / maailma.net

 

Uutta yhteistyötä

María Gabriela Alvarado vieraili Suomessa osana tutkijaryhmää, jossa olivat mukana IEEPP-ajatushautomon lisäksi Keski-Amerikan yliopisto ja Nicaraguan teknillinen yliopisto. Tarkoituksena oli löytää yhteistyömahdollisuuksia suomalaisten tutkimuslaitosten kanssa.

Suomi lakkautti kahdenvälisen kehitysyhteistyön Nicaraguan kanssa viime vuonna maan hallinnon ongelmien vuoksi. Nyt tarkoituksena on etsiä uusia yhteistyömuotoja.

Viime vuonna Suomi tuki Keski-Amerikan alueellisia hankkeita yhteensä noin 5,5 miljoonalla eurolla. Tällä hetkellä hankkeet toimivat ruokaturvan, metsien kestävän käytön ja uusiutuvan energian sektoreilla. Lisäksi alkamassa on naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyhanke.
 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 31.7.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi