Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Puhtaan veden saaminen on hankalaa Pohjois-Afganistanissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 19.8.2013 | Suomen suurlähetystö, Kabul

Puhtaan veden saaminen on hankalaa Pohjois-Afganistanissa

Sodan kurjistamassa maassa on vaikea saada puhdasta vettä. Mazar-e-Sharifissa toimiva tyttökoulu on saanut kaivon ja vessatilat Suomen tuella.

Kaivoja Afganistanin kouluihin. Kuva: Otto Kivinen.Tämän koulun tytöt osaavat vastata suoralta kädeltä, mitä hyötyä on käsien pesusta. Kuva: Otto Kivinen.

Rautaisen portin takaa avautuu näkymä suojaiselle pihalle. Koululaisia ei selvästikään päästy yllättämään, sillä toistasataa tyttöä istuu mustavalkoisissa kouluasuissaan siisteissä riveissä puun alla vieraita odottamassa.

Mazar-e-Sharifin keskustan liepeillä sijaitsevaan tyttökouluun  on rakennettu Suomen ja Unicefin yhteistyöllä kaivo ja annettu opetusta hygieniassa. Koulun uusi vessa on paraillaan rakenteilla.

Kuivassa Pohjois-Afganistanissa puhtaan juomaveden saaminen on merkittävä ongelma. Makeaan pohjavesivarantoon pääsemiseksi joudutaan poraamaan monesti yli 80 metrin syvyyteen.  Tämä on ongelma erityisesti syrjäisemmillä seuduilla.

Lavuaaria ei saa saviseinään

Myös vessatilojen rakentaminen tuottaa monesti vaikeuksia rakennusmateriaalien puutteen vuoksi.

"Nykyisin pyrimme rakentamaan kaiken paikanpäältä saatavista materiaaleista", insinööri Sighatullah Salimi toteaa.

Hän on työskennellyt Unicefilla kaksikymmentä vuotta Mazar-e-Sharifissa.

"Syrjäisimmissä kylissä tämä on vaikeaa, koska paikalta ei löydy edes tiiltä rakennusmateriaaliksi. Lavuaareja on mahdoton asentaa savesta tehtyyn seinään. Vesihuollon hinta nousee kovasti, jos materiaalit joudutaan kuljettamaan paikalle kaupungista", herra Salimi selventää.

Toimintaa uusilla alueilla

Afganistanin kehitysyhteistyössä turvallisuus on aina pinnalla. Rauhallisimmissakin maakunnissa on alueita, joihin kansainväliset avustusjärjestöt eivät yleensä mene. Syitä tähän on joko alueiden vaarallisuus tai se, että niihin on äärimmäisen hankala päästä.

"Viime aikoina Unicefin toimintaa on levitetty alueille, joilla kansainväliset toimijat eivät aiemmin ole kyenneet lainkaan työskentelemään", Salimi kertoo.

"Unicefin brändi ja paikallisten kanssa käydyt keskustelut ennen syrjäisille alueille menoa edesauttavat kehitysavun turvallista perille vientiä. Nykyisin kylistä otetaan meihin yhteyttä ja pyydetään tulemaan vierailulle ja parantamaan vesirakenteita. Avain turvallisuuteen Afganistanissa on aina hyvät välit väestön kanssa. Vieraiden turvallisuus on paikallisille kunnia-asia."

Lapset viihtyvät hygieniakerhoissa

Hygieniaopetus alueen kouluissa on järjestetty Unicefin tukemien kerhojen kautta. Koululaisista kerätään erillinen ryhmä kerhonvetäjiä, jotka opettavat koulutovereitaan hygieniasta ja puhtaasta vedestä.

Kerhoja järjestetään kaksi kertaa viikossa kahden tunnin ajan kerrallaan. Kerhoissa viihtyvät paitsi paikalliset koululaiset myös muut ympäröivän alueen lapset.

Hygieniaa oppineet koululaiset kertovat siitä myös kodeissaan, ja näin koko yhteisö hyötyy koululaisten opeista.

Suomen ja Unicefin yhteisessä projektissa on tähän mennessä autettu 214 koulua neljässä Afganistanin pohjoisessa provinssissa. Kouluihin on rakennettu vesilähteitä, vessatiloja, käsienpesualtaita ja pesuhuoneita. Apua saaneissa kouluissa on yhteensä yli 100 000 oppilasta.

"Tähän mennessä autettuja oppilaita on valtava määrä. Työsarkaa meillä kuitenkin vielä riittää, neljän provinssin alueella on yhteensä noin 1 400 koulua ja uusia rakennetaan jatkuvasti lisää", Salimi kertoo.

Otto Kivinen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 20.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi