Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kambodža: Virallinen todistus pelastaa kiistoilta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 19.6.2013

Kambodža: Virallinen todistus pelastaa kiistoilta

Kambodžan hirmuhallinto tuhosi maarekisterit 1970-luvulla. Nyt lähes puoli miljoonaa perhettä saa virallisen todistuksen maanomistusoikeudestaan.

Kanat Thomin kylä, Kambodža. Kuva: Juha Peurala.Kanat Thomin kylä muodostuu 174 kotitaloudesta. Kylän läpi kulkee hiekkapohjainen raitti, jonka varrelle paalujen varaan rakennetut majat ovat ryhmittyneet. Kuuma tuuli nostaa hiekan sankoiksi pölypilviksi. Kuva: Juha Peurala.

Lähellä Kanat Thomin kylää tie muuttuu paikoitellen poluksi, jonka upottavaan hiekkaan skootteri tämän tästä jumittuu. Ennen sadekautta hiekka pöllyää ja vastikään kulotettu aluskasvillisuus hohkaa savuavana.

Kanat Thom sijaitsee Ratanakirin maakunnassa Vietnamin rajan tuntumassa Koillis-Kambodžassa. Se on osa Talavin yhteisöä, jonka asukkaista suurin osa kuuluu kachokeihin ja tumpuoneihin, kahteen Ratanakirin yhdeksästä alkuperäiskansasta.

Naapurikylästä kotoisin oleva 20-vuotias Sol Yarng istuu puupölkyllä Kanat Thomin kylätalon vieressä ja pohtii oman kylänsä tilannetta.

”Vietnamilainen yritys raivasi metsiämme käyttöönsä ja maksoi jokaiselle kotitaloudelle menetetyistä maista 50 Yhdysvaltain dollaria. Kylällämme on vielä joitain yhteisiä maita jäljellä ja haluan tietää, miten jatkossa voimme suojella niitä.”

Alueen maankäyttöä ovat perinteisesti ohjailleet kylien vanhimpien neuvostot. Maat on omistettu yhteisöllisesti, ja perhe on omistanut viljelysmaansa vain niin kauan kuin on sitä viljellyt. Yhteisöomistukseen on kuulunut myös vanhoja metsiä, joita on käytetty metsästysmaina. Myös henkimetsät ja hautausmaat ovat olleet yhteistä omaisuutta.

Väkiluvun kasvaessa kylien viljelysmaan tarve on lisääntynyt. Käytettävissä oleva maa-ala on kuitenkin pienentynyt, sillä kambodžalaiset ja vietnamilaiset kumipuuplantaasit ovat levittäytyneet alueelle kiihtyvällä vauhdilla kymmenen viime vuoden aikana.

Nykyisin Kanat Thomia ympäröivät kolmen eri yrityksen alueet. Yritykset ovat kaataneet metsät istutusten tieltä ja myyneet arvopuut huonekaluteollisuudelle. Polttopuista puhtaaksi kaluttu metsäkaistale erottaa kylän plantaaseista.

Kanat Thomin asukkaat ovat voimattomia kumipuuyrityksiä vastaan ilman virallisia todistuksia maanomistusoikeudestaan.

Vuorossa kiistanalaiset maat

Kesäkuussa 2012 Kambodžan pääministeri Hun Sen käynnisti maarekisteröintihankkeen, jonka tavoitteena on virallistaa 470 000 perheen maanomistusoikeudet 12 kuukauden aikana.

Punakhmerit tuhosivat Kambodžan maarekisterin 1970-luvulla. Punakhmerien valtakautta seurasivat sotaisat vuosikymmenet, jotka hidastivat maiden rekisteröintiä. Kambodžalaiset ovat eläneet maillaan kymmeniä vuosia ilman virallisia todistuksia omistusoikeuksistaan.

1990-luvulla Kambodža rauhoittui, ja ulkomaiset yritykset kiinnostuivat sen luonnonvaroista.

Vuonna 2001 säädettiin maalaki, jossa metsät määriteltiin valtion julkisiksi maiksi ja mailla asuminen ja elinkeinon harjoittaminen laittomiksi. Vuoden 2000 jälkeen Kambodžan valtion arvioidaan vuokranneen vähintään 2,1 miljoonaa hehtaaria maata yksityisille yrityksille. Se on vaikuttanut lähes 700 000 kambodžalaisen elämään.

Maakiistoihin on liittynyt pakkosiirtoja ja muita ihmisoikeusloukkauksia.

Ennen massiivista maarekisteröintihanketta Hun Sen antoi direktiivin, jolla kiellettiin uusien tuotantomaiden vuokraus yrityksille. Rekisteröintihanke koskee myös ensimmäistä kertaa maa-alueita, joiden omistuksessa on epäselvyyksiä.

Rekisteröintihankkeen edistymisestä on tihkunut tietoa vain harvakseltaan. Median ja kansainvälisten järjestöjen raporttien mukaan yrityksille on edelleen myönnetty uusia maankäyttölupia. Pakkosiirrot ja muut ihmisoikeusloukkaukset ovat jatkuneet.

Lokakuussa Euroopan parlamentti vaati päätöslauselmassaan, että Euroopan unionin on harkittava kambodžalaisten maataloustuotteiden tullivapauden poistamista EU:n alueella maassa tapahtuneiden ihmisoikeusrikkomusten vuoksi. Arvostelua on myös herättänyt se, ettei rekisteröintihanke ota huomioon alkuperäiskansojen oikeutta omistaa maitaan yhteisöllisesti.

Vaarana yhteisöjen hajoaminen

Vuonna 2000 Dam Chanty perusti Ratanakirin maakuntaan Highlander Association -järjestön (HA) ajamaan alkuperäiskansojen oikeuksia. Tuolloin muutto alueelle oli vilkastumassa ja maaoikeuskysymykset alkoivat kärjistyä.

Vuoden 2001 maalaki takaa alkuperäiskansoille oikeuden omistaa maansa yhteisöllisesti.

”Kun kylien yhteisömaanomistus toteutuu, tehtäväni on suoritettu. Alkuperäiskansat ovat asuneet alueilla satoja vuosia ja omistaneet maansa yhteisöllisesti. Paikalliset ihmiset tietävät, kenelle maat kuuluvat, joten mihin tarvitaan keinotekoisesti luotu yksityisomistusjärjestelmä?”

Vuonna 2009 maalakiin liitettiin asetus, jossa määritellään, miten alkuperäiskansat voivat hakea maitaan yhteisöomistukseen. Yhteisö on ensin tunnustettava alkuperäiskansaksi ja rekisteröitävä lailliseksi kokonaisuudeksi. Lain mukaan yhteisöt voivat vaatia yhteisöomistajuutta asuttuihin ja viljeltyihin alueisiin, alueensa vanhoihin metsiin, hautausmaihin ja henkimetsiin.

Kambodžan ensimmäiset viralliset yhteisömaat myönnettiin vuosien 2011 ja 2012 vaihteessa kahdelle kylälle Ratanakirissä ja yhdelle kylälle naapurimaakunnassa Mondulkirissä. Maaliskuussa 2013 näiden kylien joukkoon liittyi vielä kaksi kylää Mondulkiristä.

”Yhteisömaiden rekisteröinti edistyy aivan liian hitaasti. Kyläläisten paine rekisteröidä maansa yksityisesti kasvaa, kun yritykset raivaavat metsiä kylän ympäriltä”, Chanty toteaa.

Hän kertoo, että HA-järjestö tarjoaa kyläläisille tietoa rekisteröintihankkeesta ja oikeudesta omistaa maat yhteisöllisesti. Monet kyläläiset eivät puhu maan valtakieltä khmeriä, joten heidän on vaikea seurata maan rekisteröintiprosessia.

”Mittaustilanteessa kyläläiset muuttavat helposti mielensä ahtaassa tilanteessa tai käteisen toivossa ja antavat rekisteröidä maansa yksityisesti. Vaarana on, että yhteisöt hajoavat.”

Jokaiselle viisi hehtaaria

Kanat Thom rekisteröitiin lailliseksi kokonaisuudeksi joulukuussa 2012. Kylän maiden rekisteröinti yhteisön omistukseen oli käynnissä, kun maarekisteröintihankkeeseen työllistetyt maanmittausalan opiskelijat tulivat mittaamaan kyläläisten maita.

Andoung Measin varakuvernööri Phath Sambath ja Kanat Thomin kyläpäällikkö. Kuva: Juha Peurala.Andoung Measin varakuvernööri Phath Sambath (vas.) on seurannut maarekisteröintihankkeen edistymistä maakunnassaan puolisen vuotta. Hän on alueelta kotoisin ja tuntee kyläläisiä henkilökohtaisesti. Nyt hän on saapunut Kanat Thomin kyläpäällikön (oik.) vieraaksi juhlimaan onnistuneita maakauppoja. Kuva: Juha Peurala.

Varakuvernööri Phath Sambath organisoi maanmittausta Andong Measin maakunnassa, johon myös Kanat Thom kuuluu. Opiskelijat mittasivat viljellyt maa-alueet, joista jokaiselle kotitaloudelle kartoitettiin vähintään viisi hehtaaria maata.

Mittaukset aloitettiin kiistanalaisista palstoista.

”Ongelmia on ollut tilanteissa, joissa yritykset ovat raivanneet maat käyttöönsä, vaikka kyläläiset vaativat omistusoikeuttaan niihin. Kyläläisille on pyritty tarjoamaan uusia palstoja tai yritys on maksanut maasta korvauksen. Osa kiistoista on vielä ratkaisematta”, Sambath selittää.

Hän kertoo, että maakunnassa toimii yhteensä kahdeksan yritystä, kolme kambodžalaista ja viisi vietnamilaista. Ne omistavat yhteensä noin 30 000 hehtaaria maata.

Kyläläisille on mitattu noin 3 660 hehtaaria maata.

Saksalaisen GIZ-konsulttiyrityksen Maailmanpankille tekemän raportin mukaan reilut 117 500 perhettä sai tammikuuhun mennessä viralliset omistuspaperit maihinsa. Maaliskuussa Kanat Thomin kotitalouksista 164 sai omistusoikeuden viljelemiinsä maihin, mutta kymmenet maat jäivät mittaamatta. Yhden perheen maat olivat liian kaukana kylästä, osa oli myynyt aiemmin maansa, ja muutama ei suostunut mittauttamaan maitaan, koska se oli vastoin perinteisiä tapoja.

Nykyisin kylä on kuin tilkkutäkki. Hautausmaita, henkimetsiä eikä vanhoja metsiä ole myöskään rekisteröity.

Yhteisöomistus säilyttää kulttuuria

Kanat Thomin kyläpäällikön majassa on kuuma. Varakuvernööri Sambath on toiveikas, vaikka maarekisteröintihanke on herättänyt paljon kysymyksiä ja arvostelua.

”Jatkossa, kun maakunnassani syntyy maakiistoja, minulla on viralliset paperit siitä, kuka maan omistaa. Aiemmin meillä ei ollut virallisia asiakirjoja, joten kiistojen ratkaisu oli hankalaa.”

HA-järjestön Dam Chanty kuuntelee Sambathia epäilevänä. Hänen mielestään maarekisteröintihanke etenisi joutuisammin, jos yhteistyö järjestöjen kanssa olisi avoimempaa. Chanty myös muistuttaa, että yhteisöomistus hyödyntäisi kaikkia.

”Yhteisöomistus takaa kulttuurin säilymisen. Tulevaisuudessa voisimme sitten ylpeinä esitellä turisteille kulttuuriamme.”

Erna Alitalo ja Juha Peurala

Alitalo työskenteli Bangkokin lähetystön kehitysyhteistyöosastolla viime talvena. Peurala on vapaa valokuvaaja. He vierailivat Kanat Thomissa helmikuussa.

Maarekisteröinti: Maailmanpankki lähti, Suomi jatkoi

Suomen ja Kambodžan ensimmäinen kahdenvälinen maasektorin hanke alkoi vuonna 1997. Pilottivaiheessa kehitettiin rekisteröintijärjestelmää. Vuonna 2002 Kambodžan hallitus käynnisti Maailmanpankin, Suomen ja Saksan tuella maankäyttö- ja hallintaprojektin, jonka tehtävänä oli jatkaa maarekisteröinnin toteutusta ja ulottaa se kattamaan suurin osa maan asutuimmista ja viljellyimmistä alueista.

Vuonna 2009 Maailmanpankin ja Kambodžan välit kärjistyivät. Kambodža lakkautti sopimuksen Maailmanpankin kanssa, ja Maailmanpankki eväsi uuden rahoituksen Kambodžalta. Erimielisyydet johtuivat ihmisoikeuskysymyksistä. Esimerkiksi Boeung Kak -järvellä pääkaupungissa Phnom Penhissä 3 000 perhettä häädettiin liike- ja asuinalueen tieltä.

”Kehitys maaseudun väestön maarekisteröinnissä oli kuitenkin niin nopeaa, että maasektorin tukea ei pidetty tarkoituksenmukaisena lopettaa”, erityisasiantuntija Antti Inkinen Suomen Bangkokin suurlähetystöstä kertoo.

Nykyinen hanke kestää vuoden 2013 loppuun, ja jatkoa harkitaan.

Inkisen mielestä on tärkeää, että vaikeistakin asioista puhutaan. Avunantajien rooli puolueettomina kumppaneina on tärkeä muttei ongelmaton.

”Maakysymyksiin liittyy usein suuria intressejä ja valtakysymyksiä. Useat kriittisetkin kansalaisjärjestöt pitävät hyvänä, että pöydän ääressä istuu myös länsimaisia avunantajia. Maailmanpankin mukana pöydästä poistui yksi kumppani.”

Maailmanpankin jälkeen Kambodža on kattanut 80 prosenttia rekisteröintikuluista. Loput tulevat rekisteröintimaksuista. Avunantajat ovat antaneet teknistä tukea. Inkisen mielestä tilanne on kehitysyhteistyön näkökulmasta ihanteellinen. 

Suomen Bangkokin-suurlähetystössä pyritään seuraamaan myös pääministeri Hun Senin rekisteröintihanketta, vaikka avunantajat on pidetty siitä sivussa. Inkisen mukaan rekisteröintiluvut ovat olleet huikeita, mutta kiivas tahti voi poikia väärinkäytöksiä.

”Erityisesti alkuperäiskansojen yhteisömaiden rekisteröinti huolestuttaa.”

Kambodža huolehtii pääministerin rekisteröintihankkeen rahoituksesta. Osa rahoista tosin tulee Inkisen mukaan Hun Senin taskuista.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 18.6.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi