Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Azerbaidžanin öljyrahat päivänvaloon - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 19.6.2013

Azerbaidžanin öljyrahat päivänvaloon

Azerbaidžan on korruptoitunut maa, jossa iso osa öljytuloista jää valtaapitäville. Kaivannaistulojen väärinkäyttöä yritetään nyt vaikeuttaa.

Kaspianmeren rantavaltio Azerbaidžan on maailman vanhimpia öljyntuottajia. Öljyä on pumpattu maassa yli sata vuotta, ja 1900-luvun alussa se tuotti eniten öljyä maailmassa.

Azerbaidžanin pääkaupunki Baku. Kuva: Lassi Lähteenmäki.Kaspianmeren rantavaltio Azerbaidžan on maailman vanhimpia öljyntuottajia. Sadan vuoden aikana rakennettu vauraus näkyy erityisesti pääkaupungissa Bakussa. Kuva: Lassi Lähteenmäki.

Neuvostoliiton aikana öljyvarat jakaantuivat tasaisemmin ympäri maata. Azerbaidžan itsenäistyi vuonna 1991, jolloin maa taisteli pitkään Armeniaa vastaan Vuoristo-Karabahista.

Öljyn hinta ja tuotanto nousivat 2010-luvulla. Ylimääräinen raha löysi tiensä pääkaupungin Bakun rakennuksiin, bulevardeihin ja monen bakulaisen loisteliaaseen elämään. Öljyn hinnannousu tuntui myös maan budjetissa, joka kasvoi 50 prosenttia vuosina 2008–2011.

Nyt Azerbaidžan tuottaa öljyä miljoonan tynnyrin päivävauhdilla, mutta se on jäänyt 20. sijalle maailman öljyntuottajien listalla. Öljyntuotanto on vahvasti kansainvälisten yhtiöiden kuten British Petroleumin ja venäläisten yritysten käsissä. Öljysektorin osuus bruttokansantuotteesta on yli 60 prosenttia. Viennistä öljyn osuus on yli 90 prosenttia.

Myös azerit ovat hyötyneet vauraudesta. Keskipalkka on noussut, ja työttömyys ja köyhyys ovat vähentyneet. Terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan on satsattu, samoin tietoliikenteeseen ja teiden rakentamiseen. Matkailuun on panostettu paljon kotimaista ja kansainvälistä rahaa.

Silti azerit tietävät, että iso osa öljytuloista valuu valtaapitäville. Öljy- ja kaasukentillä operoi kolmisenkymmentä yhtiötä, joista osa on azerbaidžanilaisia. Hallituksen hallitsemien valtionyhtiöiden väliset rahansiirrot eivät aina päädy päivänvaloon.

Tutkivien journalistien järjestö ICIJ paljasti äskettäin, että öljyrahoja virtaa veroparatiisiyhtiöihin, ja rahoista osa kuuluu presidentti Ilham Alijevin perheelle. Presidentin isä HeydarAlijev erotettiin Neuvostoliiton politbyroon jäsenyydestä korruption takia. Nyt Ilham Alijev on hankkinut parlamentilta itselleen elinikäisen suojan rikossyytteitä vastaan.

Alijev lähipiireineen ei ole ainoa kehittyvän maan hallitsijaperhe, jonka omat ja valtion rahat menevät helposti sekaisin.Viranomaiset tekevät päätöksiä aloilla, jotka voivat hyödyttää heitä taloudellisesti. Varsinkin suurissa tarjouskilpailuissa he sekaantuvat päätöksentekoon.

Azerbaidžan on selvinnyt luonnonrikkauksiensa kanssa ilman näkyvämpiä konflikteja, vaikka öljyrahat eivät jakaannu maassa tasan.

Bakussa näkyy kalliita kaupunkimaastureita, eikä muotiliikkeitä ole avattu vain turisteille. Maaseudulla lähes jokainen kulkupeli on ruostunut Lada. Takapihoilla kanat kotkottavat, ja kasvimaat ovat ojennuksessa. Sieltä moni perhe saa kaivattua lisäeinestä ruokapöytään.

EITI-ohjelman pioneerejä

Azerbaidžan on 139. sijalla 176 maasta Transparency International -järjestön korruptioindeksissä. Maa on kuitenkin päässyt mukaan kansainväliseen EITI-ohjelmaan (The Extractive Industries Transparency Initiative), joka edistää kaivosalan rahavirtojen läpinäkyvyyttä.

EITIn idea on yksinkertainen. Hallitus ilmoittaa kaivos-, öljy- ja maakaasuyhtiöiltä saamansa tulot, ja yhtiöt vastaavasti ilmoittavat maan hallitukselle tilittämänsä maksut. Ulkopuolinen arvioija todentaa ilmoitetut luvut, joiden keskinäinen vertailu kertoo rahavirtojen suuruudesta, liikkeistä ja vaikutuksista.

Azerbaidžan oli ensimmäisiä maita, joka läpäisi EITI:n kriteerit.

Vuoden 2011 maaraportin mukaan öljy- ja maakaasuyhtiöt maksoivat Azerbaidžanin valtiolle yli 18 miljardia euroa vuokrina, rojalteina ja muina osuuksina. Valtio ilmoitti saaneensa saman verran tuloja. Suurin osa korvauksista maksettiin kaasuna tai öljynä. Raportti arvioi, että valtion saamat maksut oli hyvin eritelty, mutta yhtiöiden välinen maksuliikenne oli epäselvää.

Kriteerit kiristymässä

Miten on mahdollista, että Azerbaidžan on saanut lähes puhtaat paperit?

Suomen EITI-suurlähettiläs Pekka Hukan mukaan ohjelmaa ei tule ymmärtää puhtoisten maiden kerhona vaan etenevänä prosessina.

EITI-raportointi ei esimerkiksi puutu tytäryhtiöiden väliseen rahaliikenteeseen, jolla pienennetään voittoja ja niistä valtiolle maksettavia veroja. Maaraportit antavat kuitenkin välineitä valtion tuloista ja niiden käytöstä käytävään keskusteluun.

Hukan mukaan EITI on tuonut uusia rahavirtoja päivänvaloon ja samalla verotuksen piiriin. Samalla se on tuottanut tietoa kaivannaisteollisuudessa toimivien yhtiöiden toimintatavoista ja yhteiskuntavastuusta. Kymmenen toimintavuotensa aikana EITIin onkin liittynyt monia tärkeitä kaivos-, öljy- ja maakaasuvaltioita sekä monikansallisia yhtiöitä.

”Mukana on nyt yli 30 maata, joista liki puolet on läpäissyt kaikki EITIn kriteerit. Suomen kehitysyhteistyön kumppaneista Sambia, Mosambik ja Tansania ovat saavuttaneet EITI-standardin”, Hukka luettelee.

Nyt EITI-ohjelmaa uudistetaan. Tulevaisuudessa lupa- ja sopimusmenettelyt on julkistettava. Myös kaivannaisteollisuuden tulojen ja kansallisen budjetin yhteys on selvitettävä, samoin valtionyhtiöiden välinen rahaliikenne.

Lisäksi siirrytään projektikohtaiseen raportointiin, joka selkeyttää tulojen kertymää. Se taas mahdollistaa verotuskäytäntöjen uudistamisen. Raportit on laadittava kolmen vuoden välein nykyisen viiden vuoden sijasta.

Suomi johtokuntaan

Moni maa on saattanut liittyä EITIin kohentaakseen kaivannaistoimintansa mainetta. Vaatimusten kiristyessä EITIin hyväksyminen ja siinä pysyminen edellyttävät kuitenkin aikaisempaa enemmän työtä.

Suomi tukee EITIä rahallisesti ja on nyt nousemassa EITIn johtokuntaan, ensin varajäseneksi ja vuoden kuluttua täysjäseneksi.

”Suomi osallistuu johtokunnassa esimerkiksi maaraporttien arviointiin”, EITI-suurlähettiläs Pekka Hukka kertoo.

Lassi Lähteenmäki

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 18.6.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi