Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Paremman elämän kaipuu ihmiskaupan taustalla - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 6.6.2013

Paremman elämän kaipuu ihmiskaupan taustalla

7-vuotiaana orjaksi myyty nepalilainen Anupa Kathariya ja ugandalainen ihmiskauppatutkija Merab Kambamu Kiremire poistaisivat ihmiskaupan köyhyyteen ja tietämättömyyteen puuttumalla.

Entinen orja Anupa Kathariya. Kuva: Plan.Nepalilaisen Anupa Kathariyan kotiorjan elämä on vaihtunut opiskelijan ja yrittäjän elämään. Hän haluaisi tulevaisuudessa opettajaksi. Kuva: Teija Laakso.

19-vuotias Anupa Kathariya on ollut viimeiset kolme vuotta itsenäinen nainen, joka opiskelee ja pyörittää omaa maatalouskauppaa Nepalin länsiosassa pienessä kylässä. Lisäksi hän levittää tietoa siitä, miksei tyttöjä saisi myydä orjiksi.

Kathariyalla on orjuudesta omakohtaisia kokemuksia. Hänen perheensä myi hänet 7-vuotiaana rikkaalle maanomistajalle, ja seuraavien kahdeksan vuoden aikana hänellä ehti olla kolme omistajaa.

”Tein kaikki kotityöt, paimensin vuohia viidakossa, keräsin ruohoa ja tein pellolla maataloustöitä. En saanut kunnollista ruokaa ja omistaja haukkui minua”, hän kertoo.

Köyhyys ajaa orjuuteen

Kathariya joutui Nepalissa yhä toimivan kamalari-orjajärjestelmän uhriksi.

Ilmiön kitkemiseksi työtä tekevän kehitysyhteistyöjärjestö Planin mukaan tälläkin hetkellä järjestelmässä elää noin 10 000–12 000 tyttöä, vaikka se on julistettu laittomaksi.

Kathariyan orjuuden lopetti lopulta Plan, joka vei tämän perheensä pariin ja kouluun.

Samoin ei käy miljoonille muille ihmiskaupan uhreille ympäri maailman. Arvioiden mukaan maailmassa on jopa yli 20 miljoonaa ihmiskaupan uhria – osa Kathariyan kaltaisia oman kotimaansa sisällä myytyjä, osa pidemmälle joutuvia.

Käytännössä melkein kaikki maailman maat ovat joko lähtö-, kauttakulku- tai tulomaita.

Orjakauppaa tutkinut ugandalainen Merab Kambamu Kiremire. Kuva: Teija Laakso.Moni ihmiskaupan uhri lähtee etsimään uusia mahdollisuuksia alun perin vapaaehtoisesti, sanoo ugandalainen tutkija ja aktivisti Merab Kambamu Kiremire. Kuva: Teija Laakso.

”Orjakauppa poistettiin 200 vuotta sitten. Luulimme, että olimme päässeet siitä eroon, mutta viime aikoina se on noussut taas pintaan”, sanoo Merab Kambamu Kiremire, joka on tehnyt vuosia ihmiskaupan vastaista työtä ja akateemista tutkimusta eteläisessä Afrikassa.

Hän pitää ilmiön tärkeimpänä syynä tietämättömyyttä ja köyhyyttä.

”Ihmiskauppa on yhdistelmä epätoivoa ja mahdollisuuksien etsimistä. Afrikassa on valtavasti nuorisotyöttömyyttä ja lyhyt elinikä. Kun joku tulee ja tarjoaa mahdollisuuksia, miten voi sanoa ei?”

Sama pätee moniin muihinkin ihmiskaupan uhreihin ympäri maailman. Myös Anupa Kathariyan perhe myi tyttärensä köyhyyden vuoksi.

”Me emme ole orjia”

Nykyään useimmat maailman maat ovat kriminalisoineet ihmiskaupan, ja esimerkiksi EU:ssa uhreja löydetään yhä enemmän.

Kun Kambamu Kiremire tutki 2000-luvun alussa Sambian lapsikauppaa, hallitus kiisti koko ilmiön. Nykyisinkin Afrikassa on hänen mukaansa paljon ongelman kieltämistä, mutta tietoisuus on myös kasvanut.

Sekä Kambamu Kiremire että Anupa Kathariya uskovat, että paras keino kitkeä ihmiskauppaa on tiedon levittäminen.

”Kerron ihmisille, että järjestelmä on lapsen oikeuksien vastaista. Kamalari on orja. Me emme ole orjia, vaan meillä on oma elämä. Kun ihmiset katsovat minua ja muuttunutta elämääni, he vakuuttuvat siitä, mitä sanon heille”, Kathariya kuvailee.

Kambamu Kiremiren mukaan ihmiskaupan vastaisessa työssä on puututtava myös taustasyihin: työttömyyteen, köyhyyteen, koulun keskeyttämiseen ja kodittomuuteen. Hän itse on perustanut Sambiaan kaksi keskusta, joissa esimerkiksi koulutetaan lapsia ja annetaan kodittomille yösija.

Hän muistuttaa, ettei pelkkä paikan päällä toimiminen riitä. Eteläisen ja pohjoisen pallonpuoliskon on toimittava yhteistyössä, sillä ihmiskauppa on molempien ongelma.

”Siten orjakauppakin lopetettiin.”

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 7.6.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi