Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Arabikevät kiristi valvontaa myös Azerbaidžanissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 4.6.2013

Arabikevät kiristi valvontaa myös Azerbaidžanissa

Azerbaidžanin johdolla on kaksi syytä valvonnan kiristämiseen maan sisällä: arabikevät ja syksyllä järjestettävät presidentinvaalit.

Öljykenttä Azerbaidžanissa. Kuva: Lassi Lähteenmäki.Azerbaidžanissa on pumpattu öljyä yli sata vuotta. Öljylähteiden povataan ehtyvän jopa 30–40 vuoden kuluessa. Kuva: Lassi Lähteenmäki.

Kaspianmeren rannalla sijaitseva Azerbaidžan on Vuoristo-Karabahia lukuun ottamatta päältä päin katsottuna rauhallinen maa, mutta pinnan alla kytee.

Maata hallitseva Ilham Alijev ei ole kaikkien suosikki. Presidentti on vallan kahvassa kiinni niin tiukasti, että oppositiolle ei juurikaan jää liikkumavaraa.

Useita Azerbaidžanin lähellä sijaitsevia valtioita ravistellut arabikevät heijastuu myös azerien elämään Bakussa ja maaseudulla.

Nimettöminä pysyttelevät tahot mainitsevat, että poliisi puuttuu mielenosoituksiin ja muihinkin kokoontumisiin aiempaa herkemmin. Jos lupa mielenosoituksiin annetaan, se sallitaan lähinnä kaupungin keskustojen ulkopuolella, poissa silmistä.

Sama perhe vallassa koko itsenäisyyden

Lokakuussa maassa järjestetään presidentinvaalit ja se on jo näkynyt kiristyvänä kontrollina.

Venäjän tapaan Azerbaidžanin johto on huolissaan ulkomailta tulevista rahalähetyksistä. Valvontaa on kiristetty ja ulkomaalaisilta toimijoilta edellytetään nyt tarkempaa selvitystä toimistaan.

Vaalikampanja on jo ehtinyt kuumentaa tunteita. Rebublican Alternative -puolueen (REAL) johtaja ja presidentinvaalien ehdokas Ilgar Mammadov pidätettiin helmikuussa mitä ilmeisimmin vähäisin perustein. Ainakin Amnestyn mukaan pidätyksen syyt olivat selvästi poliittisia.

Alijevin perhe on ollut vallassa maan koko itsenäisyyden ajan. Ilhamin isä HeydarAlijev toimi KGB:n Azerbaidžanin johtajana, kun maa oli vielä osa Neuvostoliittoa.

Heydar Alijev sai vastaitsenäistyneen maan järjestykseen, poika Ilham ei ole ollut yhtä suosittu presidentti.

Öljymaa suuren muutoksen kynnyksellä

Ihmisoikeuksien polkeminen ja korruptio ovat tyypillisiä ilmiöitä maille, joilla on paljon luonnonrikkauksia. Azerbaidžanissa on pumpattu öljyä yli sata vuotta. Monenikäiset poraustornit ja veden saastuminen Bakun lähivesillä ovat tunnusmerkkejä tästä toiminnasta.

Raakaöljyn hinnan nousu on tuonut viime vuosina vaurautta valtaapitäville. Myös tavallinen kansa on hyötynyt, mutta ero köyhän maaseudun ja rikkaan pääkaupungin välillä on yhä räikeän iso.

Azerbaidžan elää nyt murroksessa. Öljylähteiden povataan ehtyvän jopa 30–40 vuoden kuluessa. Uusia öljylähteitä voi toki löytyä, mutta maa on jo alkanut valmistautua uuteen aikaan.

Katseet kohdistuvat nyt öljyä vähemmän tuottavaan maakaasuun. Esimerkiksi Southern Gas Corridorin putkihanke toisi azerien maakaasua Euroopan kulutukseen. Hanat Eurooppaan avataan näillä näkymin viiden vuoden kuluttua.

Öljyntuotannon hiipuminen on synnyttänyt maahan myös uusiutuvan energian laitoksia.

Azerbaidžan on kasvattamassa myös matkailua. Vuosi sitten järjestetty Eurovision-laulukilpailu oli hyvää mainosta maalle, joka investoi huimia summia Bakun esiintymisareenan ja keskustan rantabulevardin rakentamiseen.

Bakuun rakennetaan nyt paljon uusia hotelleja. Kaikki tärkeimmät kansainväliset hotelliketjut ovat jo maassa. Matkailua kehitetään myös maaseudulla, mutta verkkaisemmin kuin Bakussa.

Azerbaidžan on monella tavalla Turkkia muistuttava maa ja se uskoo nousevan Turkin tapaan tärkeäksi matkailumaaksi tulevaisuudessa.

Lassi Lähteenmäki

19. kesäkuuta ilmestyvässä Kehitys-Utveckling -lehdessä kerrotaan, kuka hyötyy Azerbaidžanin öljytuloista. Lehden voi tilata ilmaiseksi kotiin täältä.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 5.6.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi