Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ram pelastui orjuudesta kalankasvattajaksi Laosissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 1.7.2013

Ram pelastui orjuudesta kalankasvattajaksi Laosissa

Mekongin alueen ihmiskauppa vähenee poistamalla eriarvoisuutta ja tietämättömyyttä.

Mekong ihmiskauppa. Kuva: Hannu Pesonen.Kalalammikko tuo uutta elantoa Ramille ja Somphatille. Kuva: Hannu Pesonen..

Iltapäiväaurinko välkehtii kalalammikon tyynestä pinnasta laosilaisen riisipellon laitamilla. Yhtä säteilevä on 19-vuotiaan Ramin (nimi muutettu) hymy.

Nuori nainen katselee, miten hänen aviomiehensä Somphat askartelee vyötäisiään myöten vedessä. Katiskoista ja heittoverkoista nousee kalaa myyntiin ja omalle hiilinuotiolle.

Vielä kaksi vuotta sitten aurinko paistoi Ramille vain hien ja kyynelten läpi. Hän oli joutunut 15-vuotiaana orjatyöhön Thaimaahan.

Pimeän työn välittäjät ovat tuttu näky kaikkialla Laosin syrjäseuduilla. He ovat ensimmäinen lenkki ammattimaisessa ihmiskauppaketjussa, joka johtaa Laosista monin verroin vauraamman Thaimaan hikipajoihin tai hieromalaitoksiin.

Niissä orjatyöhön tai prostituoiduiksi pakotetut uhrit saavat saman tien unohtaa kotikylässään kuulemansa lupaukset hyvästä palkasta ja kunnon työstä.

Laosissa ihmiskauppa kukoistaa Mekongjoen liepeillä. Virta on helppo ylittää ja vastarannalla odottaa Thaimaa. Mutta Thaimaan ja Laosin lisäksi kaikki muutkin Mekongin valtiot – Kamputsea, Vietnam, Myanmar ja Kiina – ovat ihmiskaupan lähtö-, kohde- ja läpikulkumaita. Alueella tapahtuu YK:n arvioiden mukaan noin kolmasosa maailman ihmiskaupasta.

Kyynelten tielle värvää usein sukulainen

Noin kolme neljäsosaa uhreista on Ramin tavoin naisia tai nuoria tyttöjä. Heidät etsitään sieltä missä ahdinko, lukutaidottomuus ja sukupuolten epätasa-arvo on suurinta.

Usein värvääjä on sukulainen tai ystävä. He tietävät parhaiten, missä köyhyys puristaa niin pahasti, että vaarallinenkin vaihtoehto tuntuu onnenpotkulta.

Ramin houkutteli oma eno. Tarjolla oli helppoa maataloustyötä Bangkokissa 7 000 bahtin eli noin 180 euron kuukausipalkalla.

Se oli monta kertaa enemmän kuin mankong-vähemmistökansaan kuuluvan Ramin kotiseudulla lähellä Vietnamin rajaa oli mahdollista ansaita.

Eno kuljetti Ramin ja toisen tytön Mekongjoelle. Salakuljettajat veivät heidät joen yli Thaimaahan ja edelleen kuorma-auton lavalla suurelle maatilalle.

Alkoi raadanta hedelmäviljelmillä.

Kysymyksistä tuli lyöntejä

Ramilta otettiin pois vanhemmilta saatu puhelin. Hän oli käytännössä oikeudeton orja, joka lukittiin yöksi sisälle.

"Kun sanoin, ettei tällaisesta ollut sovittu, minua lyötiin. Samoin kävi kun kysyin palkkaani", Ram sanoo.

Mekong ihmiskauppa. Kuva: Hannu Pesonen.Laosiin palautetut siirtotyöläiset saavat rajalla Suomen tuella järjestettyä neuvontaa ja terveystarkastuksia. Kuva: Hannu Pesonen.

Ram onnistui karkaamaan raadettuaan 15 kuukautta ja haki apua läheisestä kylästä.

Kuten tapana on, thaimaalaispoliisit veivät hänet laittomasti maahan tulleiden siirtotyöläisten pidätyskeskukseen. Siellä hänet määriteltiin ihmiskaupan uhriksi.

Hän pääsi suojakotiin, jossa vietti viisi kuukautta toipuen koettelemuksestaan ja opiskellen ompelijaksi. Häntä auttoi ihmiskaupan vastaista työtä Kaakkois-Aasiassa tekevä kansalaisjärjestö Alliance Anti Trafic (AAT).

Paluu ei aina ole helpotus

Paluu kotikylään ei silti merkitse aina helpotusta. Rahatonta ja "huonoksi tytöksi" leimattua palaajaa odottavat yhtä ankeat olot kuin lähtiessäkin. Monelle ainoa vaihtoehto on lähteä uudelleen koettamaan onneaan.

AAT pyrkii Suomen Lähetysseuran kehitysyhteistyöhankkeen tuella varmistamaan, että kotiinpaluu tarjoaa tilaisuuden uuteen alkuun.

Se tarkoittaa yleensä työtä tarjoavan ammatin opettelua ja pientä alkutukea uudelle elinkeinolle. AAT:n tuella Ram, hänen miehensä ja vanhempansa hankkivat pienen riisimyllyn.

"Ostamme kyläläisiltä riisiä, jonka kuorimme valkoiseksi. Sitten myymme sen. Mylly tuottaa jo hiukan säästöönkin."

Säästöt on sijoitettu Somphatin hoitamaan kalankasvatusaltaaseen.

"Jos vielä vaurastumme, menen kouluun", luku- ja kirjoitustaidoton Ram haaveilee.

Hannu Pesonen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 1.7.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi