Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ovatko Guatemalan mayanuoret unohtaneet perinteensä? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.5.2013

Ovatko Guatemalan mayanuoret unohtaneet perinteensä?

Suomen tuki polkaisi nuorisotoiminnan alkuun ja aloitti perinteiden siirtymisen kylänvanhimmilta nuorille.

Guatemalan ixil-hanke. Kuva: Outi Karppinen.Ixil-yhteisöissä kyliä koskevat päätökset tekee vanhimpien neuvosto, joissa todettiin huolestuneina, etteivät nuoret enää kunnioita perinteitä. Kuva: Outi Karppinen.

Kun Suomi aloitti viitisen vuotta sitten guatemalalaisen Fundamaya-järjestön tukemisen paikallisen yhteistyön määrärahan turvin, ei El Quiche provinssin pohjoisosassa ollut lainkaan järjestäytynyttä nuorisotoimintaa.

Etniseen ixil-ryhmään kuuluvien mayanuorten vaihtoehtoja olivat evankeliset kirkot, nuorisorikollisjengit ja laiton siirtolaisuus Yhdysvaltoihin.

Tänä päivänä kolmisensataa ixil-nuorta kuuluu kylien vanhimpien tukeman 17 nuorisoryhmän verkostoon. Heistä reilut kaksi sataa on aloittanut opintonsa Fundamayan perustamassa Ixil-yliopistossa.

Koulutetut kunnallisvaaleihin

Vuosina 1960–1996 riehuneen sisällissodan aikana ixil-kansa joutui kansanmurhan kohteeksi.

Lähes 2 000 ixiliä tapettiin ja kokonainen sukupolvi yhteisöjohtajia murhattiin. Rauhansopimuksiin pohjautuen perustettiin Fundamaya tukemaan uusien yhteisöjohtajien koulutusta ja poliittista osallistumista.

Nicaraguan Suomen suurlähetystön paikallisen yhteistyön määrärahoilla tuetun toiminnan turvin koulutetut yhteisöjohtajat ovat olleet ehdokkaina kunnallisvaaleissa, osallistuneet aktiivisesti elinympäristönsä ja luonnonvarojensa suojeluun, ja saaneet parannusta sisällissodan uhrien elinoloihin valtion tukien kautta.

Perinteiden säilyminen vaatii identiteettiä

Fundamayan perustajajäseniin kuuluva Pablo Ceto kertoo, että idea nuorten ja vanhojen yhteistyöstä tuli kylien vanhimmilta.

Ixil-yhteisöissä kyliä koskevat päätökset tekee vanhimpien neuvosto, joissa todettiin huolestuneina, etteivät nuoret enää kunnioita perinteitä.

Perinteiden kuolemisen ehkäisemiseksi luotiin verkosto, joka mahdollisti nuorten ja vanhimpien kanssakäymisen perinnetiedon ja -taidon siirtämiseksi uusille sukupolville.

”Oman kansan oikeuksien edistäminen ja perinnetiedon ja -taidon säilyminen riippuu oman etnisen identiteetin tiedostamisesta”, kommentoi Ceto.

”Suurimmalla osalla mayapolitikoista ei ole etnistä identiteettiä. He eivät siis automaattisesti aja meidän etujamme, vaikka ovatkin mayoja.”

Haave Ixil-yliopistosta toteutui

”Ixil-nuoret eivät halua olla maanviljelijöitä, he haluavat saada todistuksensa ja lähteä kauas pois, kuten kuka hyvänsä nuori”, pahoittelee Ceto.

Vuonna 2011 perustetussa Ixil-yliopistossa opinaineet perustuvat alkuperäiskansojen oikeuksiin ja ixilien perinnetietoon.

Se antaa mahdollisuuden yliopiston päästötodistukseen.

Nuorisoverkostosta tulevien opiskelijoiden etninen identiteetti on jo vahva, mutta yliopisto-opinnoilla pyritään antamaan heille tekniset valmiudet toimia ixil-alueen kehityksen puolesta. Vuoden 2013 lopussa valmistuvat ensimmäiset luonnonvaroihin erikoistuneet yhteisökehityksen teknikot, joista joka kolmas on nainen.

”Ilman Suomen tukea emme olisi vielä tässä pisteessä”, kehuu Ceto ja jatkaa: ”Haluaisimme jatkaa yhteistyötä Suomen kanssa. Kokemustenvaihto saamelaisten kanssa kiinnostaa meitä kovasti, meillä olisi paljon oppimista heiltä.”

Outi Karppinen

21. toukokuuta vietetään kansainvälistä kulttuurisen monimuotoisuuden päivää.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 13.5.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi