Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vessat tulivat kylään Nepalissa – katso video - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Ajankohtaista

Ulkoministeriön kehitysviestintä, puh. 0295 351182. Verkkojulkaisun päivitys päättyi 30.6.2014.
tilaa_uutiskirje delicious flickr facebook
reuna
Uutiset, 14.5.2013

Vessat tulivat kylään Nepalissa – katso video

Monissa maissa kamppaillaan edelleen valtavien vessaongelmien parissa, mutta Nepalissa on suunta parempaan päin. Adhikari Chaurin kylässä järjestettiin suuri juhla uusien käymälöiden kunniaksi.

Nepalin vessajuhlat. Kuva: Suraj Ratna Shakya.Jhakrit, nepalilaiset shamaanit, rummuttavat ja tanssivat häissä, hautajaisissa ja vessojen kunniaksi järjestettävässä juhlassa. Jhakrit diagnosoivat ja parantavat edelleen sairaita Nepalin maaseudulla, ja heillä uskotaan olevan erityisiä voimia. Kuva: Suraj Ratna Shakya.

Rummunlyöjä tanssii koulunpihalle auringon porottaessa. Niin lapset kuin vanhuksetkin ovat kerääntyneet kuuntelemaan puheita ja katselemaan esityksiä.

Lähimpään asutuskeskukseen on matkaa, ja varsinkin sadekauden aikana tänne on hankala päästä jokien ja jyrkkien vuorenrinteiden yli. Se on yksi syy siihen, että puoli vuotta sitten vain kolmanneksella Adhikari Chaurin asukkaista oli wc.

Sittemmin kehitys on ollut nopeaa. Nykyään kaikilla asukkailla on käytössään vessa, joka usein muistuttaa pohjoismaisia ulkohuussia ilman istumapaikkaa.

”Olen jo vuosikaudet puhunut vessojen tärkeydestä, joten tiesin tämän päivän koittavan”, opettaja Saligram Paudyal toteaa itsevarmasti.

Hänellä on otsassaan keltapunainen kastimerkki. Hän on pukeutunut puvuntakkiin ja tyypilliseen nepalilaiseen ruutukuvioiseen topi-päähineeseen. Muutkin miehet hänen ympärillään ovat samanlaisissa juhlavaatteissa.

Saligram Paudyal hankki käymälän viisitoista vuotta sitten. Hänen mukaansa haasteena on nyt saada ihmiset käyttämään vastarakennettuja wc-tiloja.

Yli miljoonalla uusi vessa

Nepalin hallituksen ja suomalaisen kehitysavun tukeman kansanliikkeen ansiosta noin 1,5 miljoonaa nepalilaista on viime vuosina saanut vessan.

”Nuoret ovat muutoksen kärjessä. Monet ovat olleet ulkomailla töissä ja nähneet, millaista hygienian kuuluu olla”, Saligram Paudyal sanoo.

Koulunpihalla oppilaat istuvat vaaleansinisissä koulupuvuissaan ja pitelevät käsissään kylttejä, joissa sanotaan muun muassa ”Pese kätesi”, ”Olemme ylpeitä vessastamme” ja ”Muuta tapasi – ala hygieeniseksi”.

Koululaisista on tullut viestinviejiä vanhojen tapojen muuttamisessa.

”Lapsenlapseni ovat saaneet minut ymmärtämään hyvän hygienian merkityksen ja muistuttavat minua käsienpesusta”, 45-vuotias Gyan Devi sanoo.

Rahaa, terveyttä ja yhteenkuuluvaisuutta

Juhlat ovat täydessä käynnissä.

Nepalin vessajuhlat. Kuva: Suraj Ratna Shakya.”Yksi talo, yksi vessa", Ashim Punmagarin pitämässä kyltissä sanotaan. Hän on kulkenut talosta taloon suostuttelemassa ihmisiä rakentamaan vessan. Kuva: Suraj Ratna Shakya.

Yleisön joukossa on tulisieluja kuten 18-vuotias Ashim Punmagar, jolla on revityt farkut, sotilaspaita ja lyhyeksi kynitty tukka.

Hän on yksi niistä, jotka ovat kulkeneet talosta taloon ja suostutelleet kyläläisiä liittymään saniteettiliikkeeseen.

”Sanoin heille, että siinä säästää rahaa, terveys paranee ja että heistä tulisi ulkopuolisia, jos kaikilla muilla on vessa”, hän kertoo diplomaattisesti.

Jotkut suhtautuvat muutokseen negatiivisesti.

Kyläneuvosto käyttääkin lieviä rangaistuksia saadakseen ihmiset muuttamaan tapansa.

”Vessaansa käyttämättömille voi tulla vaikeuksia virallisten dokumenttien kuten syntymätodistusten hankkimisessa tai tuetun ruoan saamisessa”, Ashim Punmagar sanoo.

Kännykkä ennen vessaa

Ashim Punmagaria ympäröi eri-ikäisten koulupukuisten ystävien joukko.

He videokuvaavat meitä matkapuhelimillaan, mutta ovat aivan viime aikoihin asti tehneet tarpeensa metsässä ja pyyhkineet itsensä tuhkalla ja lehdillä.

Suomalainen kehitysapu on ollut saniteettiliikkeessä monin tavoin liikkeellepanevana voimana, mutta tuloksien saavuttamiseksi on tärkeä saada mukaan paikallisia toimijoita.

”On koulutettava avainhenkilöitä levittämään tietoa muille kyläläisille. Ei voi vain rakentaa vessaa kuvitellen, että ihmiset alkavat käyttää sitä, jos he eivät tiedä miksi se on tärkeää", sanoo Eeva Maijala, suomalais-nepalilaisen kehitysyhteistyön saniteettiasiantuntija.

Alue toisensa jälkeen on julistettu vapaaksi ulosteista. RWSSP-WN:n (Rural Water Supply and Sanitation Project in Western Nepal) ensimmäinen vaihe on pian ohi. Seuraavassa vaiheessa keskitytään hygienian ylläpitokeinoihin.

Julia Wiræus 

Myös Maailma kylässä -festivaaleilla keskustellaan puhtaan veden ja kunnon vessojen haasteista. Ulkoministeriön järjestämä Vesi ihmisoikeutena -keskustelutilaisuus Helsingissä Rautatientorilla lauantaina 25. toukokuuta 2013 klo 12.45–13.15

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi