Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

"Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa maailmaa" - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.5.2013

"Vielä ei ole liian myöhäistä pelastaa maailmaa"

Kestävä kehitys on lyönyt itsensä terminä läpi. Nyt on aika kysyä, mitä se merkitsee – ja onko se ylipäänsä enää mahdollista. Worldwatch-instituutin johtajan mukaan peliä ei vielä ole menetetty.

Robert Engelman. Kuva: Veikko Somerpuro. ”Riskirajat ja ekologinen jalanjälki tarjoavat käsitteinä toistaiseksi parhaimman tavan määrittää, kuinka ihmiskunnan tulisi elää ja toimia maapallolla”, toteaa Suomessa vieraillut Worldwatch-instituutin johtaja Robert Engelman. Kuva: Veikko Somerpuro.

Worldwatch-instituutin tuore Maailman tila 2013 -raportti nostaa esiin kysymyksen siitä, kauanko maapallo vielä kestää toimiamme. Onko jo liian myöhäistä muuttaa suuntaa?

”Ei pidä ajatella, ettei mitään ole enää tehtävissä. Vielä ei ole liian myöhäistä. Aika on kuitenkin se resurssi, jota meillä on vähiten”, toteaa Suomessa vieraillut Worldwatch-instituutin johtaja Robert Engelman.

Engelmanin mielestä oppilaitoksissa pitäisi olla kestävään kehitykseen liittyvää koulutusta päiväkodeista yliopistoon.

”Asioita voidaan muuttaa, mutta meidän täytyy myös muuttaa nopeasti yleistä mielipidettä. Siihen on kaksi keinoa: koulutus ja media.”

Suuret muutokset ajattelussa vaativat oman aikansa. Sellaisia muutoksia ovat Engelmanin mukaan olleet muun muassa orjuuden hävittäminen, naisten oikeudet, rotujen tasa-arvo, tupakoinnin vähentäminen ja avioliitto samaa sukupuolta olevien kesken.

"Maapallolla on nyt yli 7 miljardia ihmistä. Ihmiskunta ylittää maapallon ekologisen kantokyvyn nykyisin puolitoistakertaisesti. Tämä merkitsee nykyisellä kulutustasolla sitä, että maapallolla saisi elää enintään 4,7 miljardia ihmistä, jotta pysyttäisiin ekologisissa rajoissa. Kulutuksen kasvu lisää ruuan, energian ja luonnonvarojen kysyntää – ja myöhemmin myös hintaa.”

Helppoja vastauksia ei ole

Engelmanin mukaan pitäisi pohtia tarkkaan sitä, miten kestävän kehityksen termi määritellään. Oleellista on, että mietitään tulevia sukupolvia.

”Kun puhuin väestökysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta Paraguayssa, eräs nainen kysyi minulta, mitä lapsille pitäisi kertoa tulevaisuudesta.”

”Hän kertoi äitien toivovan, että heidän lastensa elämän edellytykset olisivat paremmat kuin heillä itsellään. Maailman pitäisi olla kaunis. Mutta näin ei ole. Sen sijaan maapallo lämpenee, luonto köyhtyy ja elämä on vaikeampaa kuin mitä se on meille tai vanhemmillemme. Tämä kosketti minua. Naisen kysymykseen ei ole helppoa vastausta.”

Tuoreessa raportissa todetaan, että kehityksessä on joitain myönteisiä merkkejä, mutta yleinen kurssi on kestämätön.

Pohjavesivarat kutistuvat ympäri maailmaa. Kalakannat taantuvat ja biologinen monimuotoisuus vähenee. Tulee uusia tartuntatauteja. Maapallon keskilämpötila nousee. Sateet ja kuivuus muuttuvat ankarammiksi ja merenpinta nousee.

Kestämätön kehitys vähentää hyvinvointia

Kestävää kehitystä voidaan mitata monin tavoin. Vuonna 2009 ryhmä tutkijoita määritteli maapallolle yhdeksän mitattavissa olevaa kynnysarvoa.

Ihmiskunta oli tutkijoiden mukaan jo rikkonut kaksi näistä riskirajoista ja kolmaskin oli murtumassa. Nämä kolme ovat ilmakehän kasvihuonekaasupitoisuus, typpikuormitus ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen.

Jos ihmiskunta ei pysäytä kestämätöntä kehitystä, kehitys pysäyttää ihmiskunnan.

Ympäristön kantokyvyn ylittäminen merkitsee sitä, että hyvinvointi vähenee ja ihmisten elämä muuttuu epätyydyttävämmäksi.

Se merkitsee myös eliniän lyhenemistä ja kuolleisuuden kasvua. 

Kuuban päästöt pienentyivät neljänneksen

Raportissa pohditaan myös sopeutumista vääjäämättömiin muutoksiin. Hätätila on jo totta eri puolilla maailmaa. Elämisen perusmukavuudet ja arkiturvallisuus puuttuvat.

Yksi raportin mielenkiintoisimmista artikkeleista kertoo, kuinka Kuuba selviytyi Neuvostoliiton romahduksen jälkeisestä ajasta.

Kuuban hiilidioksidipäästöt ovat kahden viime vuosikymmenen aikana pienentyneet neljänneksen. Tänä päivänä kuubalaisilla on pieni ekologinen jalanjälki, mutta laadukkaat ja ilmaiset koulutus- ja terveyspalvelut sekä paljon sosiaalista pääomaa.

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 3.5.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi