Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kasvaako raha Mosambikin puissa? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 13.8.2013

Kasvaako raha Mosambikin puissa?

Maailman köyhimpiin maihin kuuluvalla Mosambikilla on paljon luonnonvaroja. Kansa ei kuitenkaan hyödy niistä ennen kuin asenteet muuttuvat.

Abel Ernesto Mocubassa, Mosambikissa. Abel Ernesto uskoo, että Mosambik voisi pärjätä omillaan. Kuva: Hanna Öunap.

”Voisimme olla riippumattomia ulkoisesta avusta. Zambézialla on hyvin paljon luonnonvaroja, mutta emme osaa hyödyntää niitä”, sanoo Abel Ernesto.

35-vuotias Ernesto tietää mistä puhuu. Hän on Mocuban piirikunnan elinkeinotoimiston päällikkö, jonka toimialaan kuuluu muun muassa metsätalous.

”Ihmiset eivät ymmärrä esimerkiksi puun todellista arvoa”, selittää Ernesto.

”Siksi he saattavat pientä maksua vastaan katsoa toiseen suuntaan, kun puita kaadetaan laittomasti.”

Olemme Zambéziassa, Mosambikin köyhimmässä provinssissa. Täällä yli 70 prosenttia asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella.

Laajalle levinnyttä lahjontaa

Korruptiota on Erneston mukaan kaikkialla.

Alimmalla tasolla se johtuu köyhyydestä: pienikin raha auttaa selviämään hengissä seuraavaan päivään.

Yhteiskunnan arvoasteikkoa korkeammalle kivutessa syynä on asenne. Korkean tason virkamiehen ei edes tarvitse näyttäytyä itse, vaan joku voi hoitaa lahjonnan hänen puolestaan. Todisteita ei ole – ja kuka haluaisi käynnistää oikeusprosessin?

”Vaikka joku haluaisikin ilmiantaa henkilön lahjonnasta, se ei useinkaan ole mahdollista”, sanoo Ernesto hieman turhautunut ilme kasvoillaan.

”Yhteistä hyvää ei arvosteta. Täällä ei ajatella, että esimerkiksi metsästä voisivat hyötyä kaikki”, hän jatkaa.

”Siksi meidän pitää valistaa ja kouluttaa ihmisiä”.

Metsä tuottaa tasaista tuloa

”Lain mukaan asukkaat ovat oikeutettuja 20 prosenttiin alueensa metsäverotuloista”, kertoo Ernesto.

Olemme saapuneet Sotomanen metsäkonsession sisällä sijaitsevan Minhoten kylään. Alueen 700 lasta käyvät koulua 70–100 oppilaan vuoroissa.

Metsäverojen ansiosta Minhoten ja kolmen muun alakoulun oppilailla on penkit, joilla istua.

Sotomanen metsäkonsession sisällä sijaitsevan Minhoten kyläkoulun oppilaita. Kun metsästä saadut verotulot tulevat yhteiseen käyttöön, kasvaa halu valvoa lähimetsiä. Minhoten kyläkoulun oppilaat saivat penkit yhteisillä tuloilla. Kuva: Hanna Öunap.

Saadakseen verotulot käyttöönsä yhteisöjen pitää järjestäytyä ja avata yhteinen pankkitili. Koulupenkkien lisäksi alueen asukkaat ovat hankkineet muun muassa viljelytarvikkeita ja laajentaneet alueen viljelymaita.

”Kun ihmiset näkevät, että metsä tuo konkreettisia parannuksia kaikkien elämään, he alkavat arvostaa ja valvoa sitä ihan eri tavalla”, selittää Ernesto ja vakavoituu.

”Tällaista asennemuutosta kaivattaisiin yhteiskunnan kaikilla tasoilla.”  

Suomi tukee Mosambikin maaseutukehitystä

Mosambik on yksi Suomen pitkäaikaisista kumppanimaista.

Vuonna 2006 käynnistetyllä yhteisellä PRODEZA-hankkeella kehitetään maatalouden arvoketjua ja parannetaan ruokaturvaa sekä tuetaan hyvää hallintoa ja vallan hajauttamista Zambézian Mocuban ja Maganja da Costan piirikunnissa.

Maaseudun asukkaille esimerkiksi kerrotaan heidän oikeuksistaan metsäverotuloihin.

Samalla heitä autetaan järjestäytymään ja laatimaan suunnitelmia, joiden avulla yhteisillä varoilla voidaan kehittää alueen taloutta. Suomi tukee hanketta 7 miljoonalla eurolla vuosina 2010–2014.

Hanna Öunap

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi