Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Palkitut mikroluotot taantuivat bisnekseksi Bangladeshissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 26.4.2013

Palkitut mikroluotot taantuivat bisnekseksi Bangladeshissa

Mikroluototus voisi auttaa naisia, jos he saisivat samalla elinkeino- ja yrittäjyyskoulutusta, arvioi Suomessa aiheesta väitöskirjan tehnyt Mohammad Jasim Uddin. Nyt naiset lainaavat rahoja miehilleen tai myötäjäisiksi.

Mikroluotolla perustettu kynttiläkauppa Afganistanissa. Kuva: DFID/Flickr.Mikroluotolla perustettu kynttiläkauppa Afganistanissa. Kuva: DFID/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0.

Paljon on vettä virrannut Ganges-Brahmaputrassa sen jälkeen, kun Bangladeshin maaseudun naisia "yritteliäisyyteen kannustava, köyhyydestä nostava ja tasa-arvoistava" Grameen-pankki sai Nobelin rauhanpalkinnon vuonna 2006.

Sittemmin mikroluottojärjestelmää on kritisoitu rajusti, ja joukkoon liittyi keväällä professori Mohammad Jasim Uddin.

”Mikroluototus voisi auttaa naisia, jos he saisivat samalla elinkeino- ja yrittäjyyskoulutusta, kuten aluksi oli tapana, mutta nyt kyseessä on pelkkä lainaorganisaatio. Haastattelemiani naisia ei ole enää vuosiin kutsuttu kokouksiin”, Uddin kertoo.

Uddin on bangladeshilaisen Shahjalalin teknillisen yliopiston sosiologian professori. Hän asui nyt muutaman vuoden Helsingissä, jossa hän Suomen Akatemian tukemana kirjoitti Helsingin yliopistoon väitöskirjan mikroluotoista.

Uddinin tutkimasta 151 naisesta vain 9 otti lainan oikeasti itselleen. Loput luovuttivat rahat aviomiehelleen, pojalleen tai muille miespuolisille sukulaisilleen.

Naiset kaipaavat koulutusta

Naiset kertoivat Uddinille, että kouluttamattomina ja lukutaidottomina he eivät osaa käyttää rahaa tuottoisasti – ja vaikka osaisivatkin, patriarkaalisella Bangladeshin maaseudulla hunnutettujen naisten on vaikea tehdä miehistä bisnestä.

Usein laina käytetään äkillisiin kulutusmenoihin, kuten vaatteisiin, taloremonttiin tai halpoihin koruihin. Jotkut käyttivät lainansa myötäjäisiin.

Miksi mikroluottoja ei sitten myönnetä suoraan miehille? Kansalaisjärjestöt esittävät kyseessä olevan naisten "valtaistamisen", mutta Uddin tarjoaa raadollisemman selityksen.

”Naiset muodostavat luotottajalle pienemmän riskin. He pysyvät miehiä varmemmin paikallaan ja ovat ujompia ja kuuliaisempia.”

Korko kalliimpi kuin pankissa

Mikroluottojen vuosikorko on 28–32 prosenttia, kun normaalista pankista lainaa saisi 12–14 prosentin korolla. Köyhille ja lukutaidottomille maalaisille pankkilainoitus on kuitenkin monimutkaista, eikä heillä ole kunnollisia maa- tai taloasiakirjoja lainojen pantiksi.

Mikroluottopankki löytyy joka kylästä, ja sieltä rahaa lohkeaa ilman kummempia proseduureja.

Monet ottavat uutta lainaa maksaakseen vanhoja takaisin. Puolet Uddinin haastattelemista naisista olivat olleet tällaisessa kierteessä 18 vuoden ajan.

”En tavannut yhtäkään naista, joka olisi tullut taloudellisesti itsenäiseksi mikrolainojen ansiosta.”

Väkivalta naisia kohtaan ei vähene

Mikroluottojen on luultu vähentävän naisiin kohdistuvaa väkivaltaa. Useiden vuosina 1994–2011 tehtyjen kyselytutkimusten valossa tämä ei näyttäisi pitävän paikkaansa.

Mikroluottoja nostavat naiset kärsivät muita enemmän perheväkivallasta, ja joidenkin tutkimusten mukaan naisten ostovoiman kasvu saattaa jopa olla selittävä tekijä.

Tiedot selviävät Uddinin vaimon Laila Ashrafunin tuoreesta väitöskirjasta, joka käsittelee köyhien bangladeshilaisnaisten kokemaa perheväkivaltaa.

Ashrafun on työskennellyt sosiologian professorina samassa yliopistossa kuin miehensä, ja pariskunnan pitkällä Suomen-vierailulla hän pakersi yhtä jalkaa väitöskirjan Helsingin yliopistoon.

Antti Kivimäki

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 26.4.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi