Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Näillä vinkeillä turistikin huomaa maan kehityksen - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 18.6.2013

Näillä vinkeillä turistikin huomaa maan kehityksen

Vaikkei olisikaan asiantuntija, voi maan kehitystä arvioida tarkkailemalla ympäristöään. Varovainen kannattaa silti olla, sillä virhepäätelmien vaara on suuri.

Kehitys kylässä, pyykit. Kuva: Hanna Koivisto.Nainen ripustaa pyykkejä Liberian maaseudulla. Pakolaisavun aikuisten lukutaitoryhmissä opitaan, että narulla kuivuviin vaatteisiin ja telineissä kuivuviin astioihin ei tartu lika eivätkä hyönteiset pääse munimaan niihin. Kuva: Hanna Koivisto.

Päätelmiä kehitysmaan kehitysasteesta voi yrittää tehdä esimerkiksi talojen, teiden ja sähkölinjojen perusteella.

Sierra Leonessa ja Sambiassa työskennelleelle Elina Savolle tulee kehityksen merkeistä mieleen Pakolaisavun aikuisten lukutaitoryhmissä Sierra Leonessa käsitellyt asiat.

”Kun ihmiset ovat tietoisia tautien tarttumismekanismeista ja muuttavat käytäntöjään hygieenisemmiksi, myös terveystaso nousee.”

Ohikulkija voi tarkkailla siis siisteyttä, vessojen määrää ja sitä, päästetäänkö eläimet kaivojen luo tai onko lapsilla madoista kielivä pömppömaha.

Myös asunnoista voi tehdä päätelmiä: Onko talon omistajalla ollut varaa käyttää sementtiä, asentaa ruohokaton sijaan peltikatto tai ostaa katolle lautasantenni?

Entä minkälaiset vaatteet henkilöllä on?

”Toisaalta monesti niin sanotut paremmat vaatteet eivät ole uusia vaan käytettyjä . Se kertoo siitä, että ihmisellä on varaa ostaa niitä, mutta ei vielä varaa ostaa uusia vaatteita”, toteaa Mosambikissa vuosia asunut Ritva Parviainen.

Tasa-arvoa ei silmällä näe

Ohjelmajohtaja Alexander Munive sanoo, että myös Plan International tekee päätelmiä varallisuudesta nopeasti havaittavista asioista.

Paikasta riippuu, mitä ne tarkoittavat.

Etelä-Amerikassa talouden varallisuutta mitataan sillä, onko perheellä televisio, pesukone tai jääkaappi. Afrikassa katsotaan, onko talossa polkupyörä, mopo tai jopa auto tai mitä energiamuotoa naiset käyttävät ruuanlaittoon. Kaasu kertoo vauraudesta, köyhimpien hella lämpiää polttopuilla.

”Siitä tavarat eivät kerro mitään, miten rahat talon sisällä jaetaan tai kokevatko naiset väkivaltaa”, Munive muistuttaa.

Pikapyrähdyksellä jää näkemättä myös se, käytetäänkö kylässä terveyskeskusta vai perinteistä parantajaa, synnyttävätkö naiset kotona, onko tyttöjä ympärileikattu tai onko naisilla sanavaltaa yhteisön asioihin.

Kehitys kylässä, vesipiste. Kuva: Hanna Koivisto.Julkinen vesipiste yhdessä Soweton slummeista Etelä-Afrikassa. Kaivojen ympäristön siisteydestä voi tehdä johtopäätöksiä siitä, mitä alueen asukkaat tietävät tautien tarttumismekanismeista. Kuva: Hanna Koivisto.

Joitain päätelmiä tasa-arvosta voi kuitenkin yrittää tehdä esimerkiksi sen perusteella, kuinka paljon kadulla näkee pyöräileviä naisia tai kuinka paljon koulussa on tyttöjä.

Väärinkin voi tulkita

Pakolaisavun Liberian maajohtaja, vuosikymmeniä läntisessä Afrikassa työskennellyt Markku Vesikko muistuttaa, että kehityshavaintojen tekemiseen tarvitaan taustatietoa.

Kehitys kylässä, roskis. Kuva: Hanna Koivisto.Roskankeräysastia Maputon kadulla Mosambikissa. Ohikulkijalle likaisuudesta kertovat jätekasat saattavat olla myös osa roskankeräysjärjestelmää, paikkoja, johon kotitaloudet tyhjentävät roskansa ja joista ne myöhemmin kerätään. Kuva: Hanna Koivisto.

”Esimerkiksi nettikahviloita voi olla joka paikassa, mutta yhteys on epävarma ja hidas. Ulkomaiset palveluntarjoajat laskuttavat tietokoneiden käytöstä tuhatkertaisesti kehittyneisiin maihin verrattuna, eikä suurin osa kansalaisista osaa lukea. Nettiä käyttää oikeasti vain alle prosentti kansalaisista.”

Etenkään pelkissä pääkaupungeissa piipahtavan ei kannata älypuhelinten, ostoskeskusten ja luksusautojen määrästä tehdä kovin laajoja johtopäätöksiä. Maaseudulla niitä tuskin näkee.

Plan Suomen ohjelmajohtaja Julia Ojanen sanoo, että luksustuotteet kertovat usein myös epätasa-arvon kasvusta.

”Esimeriksi luksusautojen määrä saattaa kertoa korruptiosta. Valtionhallinto ei ehkä ole käyttänyt varojaan peruspalveluihin, vaan autoihin.”

Hanna Koivisto

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 18.6.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi