Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Ghana on Afrikan uusi tähti - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.3.2013

Ghana on Afrikan uusi tähti

Brittiläinen talouslehti The Economist kutsuu Ghanaa Afrikan tähdeksi niin talouden kuin demokratiankin mittareilla. Maa menestyy kuitenkin vasta Afrikan sarjassa.

Ghana. Kuva: Klaus ElvfingGhanan talous on viime vuosina kasvanut Afrikan keskiarvoa nopeammin. Maailmantähteyteen maalla on kuitenkin vielä matkaa. Kuva: Klaus Elvfing

Ghana nousi tähtisarjaan viimeistään vuonna 2009, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama valitsi maan ensimmäiseksi afrikkalaiseksi vierailukohteekseen.

Ghanan talous on viime vuosina kasvanut Afrikan keskiarvoa nopeammin, ja maa nousi keskituloisten maiden kastiin vuonna 2011. Se on lähes puolittanut äärimmäisessä köyhyydessä elävien lukumäärän vuoden 1990 tasosta YK:n vuosituhattavoitteiden mukaisesti. Lisäksi ghanalaislapsista harvempi kuin joka kymmenes jää enää ilman peruskoulutusta.

Ghanalaisen kehitystaloustieteilijän Augustin Kwasi Fosun mukaan talouskasvu Ghanassa on vähentänyt köyhyyttä. Maassa on alun perinkin ollut tasainen tulonjako, joka on edistänyt talouskasvun hyötyjen jakautumista laaja-alaisesti.

Talouskasvu sinänsä ei välttämättä vähennä köyhyyttä. Esimerkiksi Nigeria on Ghanan tavoin noussut keskituloiseksi maaksi, mutta siellä köyhien lukumäärä ja suhteellinen osuus väestöstä ovat vain lisääntyneet.

Valta vaihtuu väkivallatta

Joulukuu oli otollinen ajankohta Ghanan-ihmeen selvittämiseen, sillä maassa odotettiin innostuneesti vaaleja. Pääkaupungissa Accrassa joulukrääsä teki tilaa vaalijulisteille, ja letkeä reggae vaihtui taksikuskien radioissa kiihkeään vaalikampanjointiin.

Rexmond Amankwah Boateng kieputti kente-nauhoista Ghanan lippua rannekoruun Oxford Streetillä, jossa on kosolti ravintoloita ja matkamyyntikojuja.

öljykaupunki Takorad. Kuva: Klaus ElvfingOppositiossa olevan liberaalidemokraattisen NPP:n kannattajat ilakoivat vuodenvaihteessa öljykaupunki Takoradissa. Kuva: Klaus Elvfing

”Se on juuri niin kuin Obama sanoi eli Afrikka ei tarvitse vahvoja johtajia vaan vahvoja instituutioita”, hän tokaisi viitaten Barack Obaman taannoiseen puheeseen Ghanassa.

Ghanassa on todistettavasti molempia. Sosiaalidemokraattinen NDC-puolue voitti presidenttivaalit toisen kerran peräjälkeen täpärästi 50,7 prosentin enemmistöllä. Voittajaksi julistettu John Dramani Mahama oli toiminut virkaatekevänä presidenttinä jo puoli vuotta ennen vaaleja presidentti John Atta Millsin odottamattoman kuoleman jälkeen.

Kansainvälisille tarkkailijoille tulos kelpasi, mutta päävastustaja, liberaalidemokraattinen NPP ei heti suostunut myöntämään tappiotaan. Puolue kertoo esimerkiksi havainneensa, että äänestämään oli päästetty rekisteröimättömiä ihmisiä.

NPP on valittanut vaalituloksesta Ghanan korkeimpaan oikeuteen ja boikotoinut muun muassa Mahaman virkaanastujaisia. Tosin osa NPP:n edustajista haluaisi vain myöntää tappionsa ja jatkaa eteenpäin, kun taas toiset ovat vaatineet uusia vaaleja.

Samaan aikaan järjestettiin parlamenttivaalit, joissa NDC:n naisehdokas Memuna Kabore Abu-Bakr Siddique jäi valitsematta. Hän on tyytyväinen maansa demokraattiseen kehitykseen. Hyvänä esimerkkinä hän pitää presidentin nopeaa vaihtumista John Atta Millsin kuoleman jälkeen.

”Varapresidentti John Mahama julistettiin presidentiksi välittömästi ilman kaaosta. Ghana on Länsi-Afrikan paras demokratia, kun vertaa nykytilannetta lähtötilanteeseen eli sotilasvallan aikaan.”

Viime vaalit olivat jo viidennet avoimet ja demokraattiset vaalit Ghanan historiassa. Valtikka on vaihtunut puolueelta toiselle sujuvasti ja rauhanomaisesti vuodesta 2000 lähtien.

Ghanan puolueet rakentuvat ideologiselle pohjalle, eikä niiden perustaminen etnisten, uskonnollisten, alueellisten tai muiden vastaavien jakolinjojen perusteella ole edes sallittua.

”Ghanassa etnisten ja uskonnollisten ryhmien väliset rajat eivät ole moniin muihin alueen maihin verrattuina kovin selviä tai historiallisesti määrääviä”, arvioi ulkoasiainsihteeri Lauri Voionmaa. Hän seuraa Ghanan tilannetta Suomen Abujan-suurlähetystössä Nigeriassa.

Naiset eivät juhli

Vaalien jälkeinen päivä Kumasissa on tavallista vilkkaampi. Ghanan keskiosassa sijaitseva Kumasi on maan kaupallinen keskus ja oppositiopuolue NPP:n aluetta. Liikennettä ja ruuhkia on huomattavasti enemmän kuin Accrassa.

Ryhmä aikuisia ja lapsia katsoo televisiota Tafo-Pankronon äänestysalueella, syrjässä keskustan kiireestä. He ovat NDC:n nuorimman vaaliehdokkaan, 28-vuotiaan MemunaKabore Abu-Bakr Siddiquen tukijoita. Ehdokkaan häviö ei sureta, sillä he iloitsevat puolueensa voitosta.

Vaikka Ghana voi ylpeillä demokratialla, on naisten osuus parlamentista vain kymmenen prosenttia. Viime vaaleissa kaikista 1 332 ehdokkaasta naisia oli joka kymmenes.

Ehdokkaaksi pääseminen oli Memuna Kabore Abu-Bakr Siddiquelle voitto. Käytössä on brittiläinen vaalitapa, jossa puolueet saavat asettaa vain yhden ehdokkaan kullekin äänestysalueelle.

”Minut valittiin ehdokkaaksi, koska miehet tukivat minua. Maisterina olin meistä kolmesta ehdokkaasta koulutetuin”, hän selittää.

Memuna Kabore Abu-Bakr Siddique on islaminuskoinen. Hän kiersi kampanjoimassa sekä kirkoissa että moskeijoissa.

”Moskeijaa ei ole pidetty paikkana, jossa voi kampanjoida varsinkaan naisena. Naiset ovat Ghanassa kakkoskansalaisia. Minuakin on haukuttu prostituoiduksi, joka haluaa vain julkisuutta.”

Tafo-Pankronon paikan sai lopulta NPP:n ehdokas, entinen ministeri.

Öljy ei vielä työllistä

Bussimatka Accrasta länteen Takoradiin kestää viitisen tuntia. Hotellihuoneen löytäminen kaupungissa on pieni ihme. Ghanan menestys ja kaupungin kansainvälistyminen käyvät selviksi heti hotellin aulassa: huonetyypit on ilmaistu englanniksi ja kiinaksi.

Takoradin rannikon edustalta löytyi öljyä vuonna 2007. Poraukset aloitettiin kaksi vuotta sitten. Maan öljyvarannoiksi on arvioitu 490 miljoonaa barrelia, joka on vain tippa verrattuna Nigerian öljymereen. Testejä ja etsintöjä jatketaan edelleen.

Peter Armstrong. Kuva: Klaus ElvfingBrittiläinen tekninen asiantuntija Peter Armstrong esittelee Takoradiin rakennettavaa öljy- ja kaasualan ammattikoulua. Kuva: Klaus Elvfing

Öljy työllistää Ghanassa vasta noin 60 ihmistä, mutta Afrikan kehityspankki arvioi määrän nousevan lähes kahteentuhanteen tulevan vuoden aikana.

Erikoistuneimmat ja kovapalkkaisimmat tehtävät eivät ole ghanalaisten vastuulla. Se näkyy Jubilee-kentän suurimman omistajan Tullow Oil Ghanan toimistossa Takoradin lentokentällä, jossa pomoportaasta paljastuu britti toisensa jälkeen.

Myös teknisen opetuksen vanhempi konsultti Peter Armstrong on Britanniasta. Hän esittelee rakennustyömaata. Takoradin ammattikorkeakoulun lähettyville nousee Afrikan ensimmäinen alan käytännön taitoja opettava ammattikoulu. Keväällä rakennuksessa aloittaa neljäkymmentä mekaanisten ja teknisten alojen opiskelijaa.

Armstrongin mielestä ohjelma on Ghanalle elintärkeä.

”Takoradilaisilla opiskelijoilla on hyvä teoriapohja mutta vähän käytännön osaamista. Tämä koulutus ei hyödytä ainoastaan öljy- ja kaasualaa vaan kaikkia tekniikan aloja”, Armstrong sanoo.

Jubilee-kentällä toimivien yritysten rahoittama projekti kestää kolme vuotta. Hankkeen taustalla on parlamentin käsittelyssä oleva lakialoite, joka velvoittaisi öljy- ja kaasualan nostamaan ghanalaisen työvoiman ja palveluiden osuuden 90 prosenttiin kymmenen vuoden kuluessa. Tällöin takoradilaiset hyötyisivät öljystään myös työpaikkoina.

Kaasuvarannot kartoittamatta

Ghanan vastuullisuudesta öljyvarojen käytössä voi olla montaa mieltä. Vuonna 2011 hyväksytyn lakipaketin mukaan valtiolle varatut öljytuotot kerätään rahastoon, josta 70 prosenttia tilitetään valtion kassaan. 21 prosenttia käytetään vakausrahastoon tasaamaan raaka-ainehintojen vaihtelua eli tuomaan ennakoitavuutta valtion budjettiin, ja yhdeksän prosenttia säästetään tuleville sukupolville.

Lakipaketin kiistellyin kohta on tulevien öljyvarojen käyttäminen valtionlainojen vakuuksina.

Viime keväänä kansallinen öljy-yhtiö Ghana National Petroleum Corporation (GNPC) ja kiinalainen UNIPEC Asia Company Ltd sopivat vakuuden toimeenpanojärjestelystä. Ghana antaa Kiinalle 15 vuoden ajan 13 000 öljytynnyriä päivässä kolmen miljardin Yhdysvaltain dollarin lainaa vastaan. Rahalla ostetaan öljyputkia ja muuta Ghanan kipeästi kaipaamaa infrastruktuuria.

Riskinä on vaikeudet korkojen maksussa, jos tuotanto ei pysykään nykyisessä vauhdissa tai jos öljyn hinta laskee roimasti.

Ghanan kaasuvarantoihin ollaan vasta pääsemässä käsiksi. Lauri Voionmaan mielestä ghanalaiset haluavat tosissaan hallita kaasutulojaan oikein.

”Ghanassa käytiin laaja yhteiskunnallinen keskustelu aiheesta, ja lakipaketti käsiteltiin parlamentissa varsin tarkkaan. Ghanalaiset ovat valmiita kuuntelemaan kansainvälisten toimijoiden neuvoja ja ottamaan tukea vastaan”, Voionmaa kiittelee.

Luonnonvarakirous vältetty

Takoradilainen taksinkuljettaja Kobena Ewusie Inkoom sekä kiittelee että valittelee tilannetta. Öljy on tuonut lisää kyyditettäviä, mutta lisätulot hupenevat kohonneisiin hintoihin. Kaupungissa on nyt enemmän ulkomaalaisia, jotka pystyvät maksamaan enemmän.

”Vuokrani on noussut viidessä vuodessa 60 prosenttia”, hän harmittelee.

Ghanalaisten onneksi maasta löytyi öljyä vasta 2000-luvulla. Maan talous ei ole nojautunut vain yhteen luonnonvaraan, ja se on välttynyt niin sanotulta luonnonvarakiroukselta. Yhden tuotannonalan talouteen tuomat tulot eivät ole siis nostaneet valuutan arvoa liikaa, mikä taas haittaisi muuta vientiä ja teollisuutta.

Esimerkiksi Nigeriassa vahva nojautuminen öljyyn on tuonut paljon tuloja mutta vähän työpaikkoja. Korruptio ja öljyn varastaminen maksavat maalle miljardeja dollareita joka vuosi.

Ghanassakin yksi luonnonvara on ylitse muiden: kullan osuus maan mineraaliviennistä on 90 prosenttia. Toisin kuin öljyä, kultaa hallinnoi useampi erikokoinen yritys. Lisäksi kulta ja kaakao uutetaan Ghanassa eli niitä ei viedä maasta täysin jalostamattomina.

Joka toinen ghanalainen saa elantonsa maanviljelyksestä. Eniten Ghanasta viedään kaakaota, joka työllistää noin 720 000 ihmistä. Kaakaontuottajana maa on maailman toiseksi suurin Norsunluurannikon jälkeen.

Ghana ei ole omavarainen ruoan suhteen. Heikot ja epäsäännölliset sateet ja infrastruktuurin puuttuminen vaikeuttavat maanviljelyä. Myös ruoan hintojen nousu maailmanmarkkinoilla hankaloittaa tilannetta.

Köyhyys vähenee

YK:n vuosituhattavoite -laskurin mukaan Ghanalla on eniten kehitettävää lapsikuolleisuuden vähentämisessä ja odottavien äitien terveydentilan kohentamisessa.

Maan koulut ja sairaalat ovat huonossa kunnossa, minkä vuoksi ihmisten nostaminen köyhyydestä on vaikeaa. Hyvä kehitys uhkaa pysähtyä. Ghanalaisen ajatushautomon IMANI Centerin mukaan Ghana on viiden viime vuoden aikana jumiutunut pahemmin kuin koskaan. Kaiken takana on tehoton politiikka. Ghana maksaa suurimman osan keräämistään rahoista palkkoina työntekijöilleen, ja sen toimintakyvyn kasvattamiseen jää vain vähän rahaa.

”Valtion työntekijöiden määrää pitäisi vähentää, jotta heille voitaisiin maksaa uskottavan suuruista palkkaa ja siten myös vaatia heiltä parempia suorituksia”, IMANI Center arvioi.

Ajatushautomon mukaan myös kansainväliset yritykset odottavat maalta tehostamista. Sen mielestä Ghanan pitäisi houkutella suuria määriä kotimaisia ja ulkomaisia investointeja ja käyttää niistä saadut varat erikoistuneeseen infrastruktuuriin, kuten rautateihin ja satamiin.

Samaan aikaan taloustieteilijä Augustin Kwasi Fosu huomauttaa taloudellisen epätasa-arvon lisääntyneen. Jos köyhyyttä halutaan edelleen vähentää, talous pitäisi saada kasvamaan entistä vahvemmin, koska kasvun hyödyt eivät enää jakaudu yhtä tasaisesti kuin aiemmin.

Lauri Voionmaa lisää, että parannettavaa olisi myös etelän ja pohjoisen välisessä epätasa-arvoisessa tilanteessa. Rannikkomaille tyypillisesti luonnonvarat ja kauppa ovat keskittyneet maan eteläosiin. Hän on silti toiveikas.

”Ghanassa on esimerkiksi korruptiota, mutta ilmitulleet tapaukset on viety oikeusjärjestelmän käsiteltäviksi, ja korkean tason poliitikot on pakotettu eroamaan. Ghanan ongelmat ovat pienempiä kuin verrokkimaissa, ja ghanalaiset näyttävät etsivän vakavasti ratkaisuja ongelmiinsa.”

Maailmantähteyteen Ghanalla on vielä matkaa.

NOORA KETTUNEN

Kirjoittaja on vapaa toimittaja.

 

Sosialismia ja sotilasvallankaappauksia

Eurooppalaiset valloittajat saapuivat Ghanaan ensin kullan, sitten orjien perässä. Alue tunnettiin nimellä Kultarannikko itsenäistymiseensä asti.

Ghana irtautui Britanniasta vuonna 1957 ensimmäisenä Saharan eteläpuolisen Afrikan maana Kwame Nkrumahin johdolla. Hän sovelsi omaa versiotaan afrikkalaisesta sosialismista, mikä heikensi suhteita länsivaltoihin. Taloudellinen kasvu alkoi hidastua 1960-luvun alussa, ja maa otti valtavasti ulkomaista velkaa.

Vuonna 1966 Ghanan armeija kaappasi vallan. Se katkaisi suhteet sosialistisiin valtioihin, ja talous alkoi hiljalleen kohentua. Korruptio kuitenkin rehotti, ja 1970-luvulla kasvu tyrehtyi alimmilleen itsenäisyysajan Ghanassa.

1980-luvun puolivälissä Ghana omaksui uuden kehitysstrategian, jota leimaavat markkinatalousuudistukset, julkisen sektorin pienentäminen sekä ulkomaankaupan ja pääomaliikkeiden vapauttaminen. Maan talous kääntyi nousujohteiseksi.

Kansa oli kuitenkin tyytymätön johtajaansa, sotilastaustaiseen Jerry Rawlingsiin. Vallankaappaus- ja murhayritykset sekä lakot seurasivat toisiaan. 1980–90-lukujen vaihteessa Rawlingsin täytyi luopua yksinvaltaisesta hallitsemisesta.

Vuoden 1992 vaalit päättyivät Rawlingsin voittoon. Oppositio boikotoi ensimmäisiä vaaleja, mutta vuoden 1996 jälkeen maassa on järjestetty monipuoluevaaleja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 25.3.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi