Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Raportti: Kehitysmaat ajavat rikkaiden maiden ohi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 18.3.2013

Raportti: Kehitysmaat ajavat rikkaiden maiden ohi

Eteläisen pallonpuoliskon valtiot johtavat talouskasvua ja kehitystä ensimmäistä kertaa vuosisatoihin. Siksi niillä pitäisi olla myös enemmän päätösvaltaa, sanoo UNDP.

Tansania. Kuva: Shaun D Metcalfe/Flickr, CC BY 2.0.Tansania on yksi 2000-luvun nopeimmin kehittyneistä maista. Maan talous kasvaa tänä vuonna melkein seitsemän prosenttia. Kuva: Shaun D Metcalfe/Flickr, CC BY 2.0.

Ihmisten elinolosuhteet muuttuvat nopeammin ja dramaattisemmin kuin koskaan aiemmin historian aikana, ja muutosta johtavat kehitysmaat, sanoo YK:n kehitysohjelma UNDP tuoreessa raportissaan.

Järjestön inhimillisen kehityksen raportin aiheena on tänä vuonna eteläisen pallonpuoliskon maiden nousu.

Raportissa muistutetaan, että kehitysmaiden talous on kasvanut valtavasti. Sadat miljoonat ihmiset ovat nousseet köyhyydestä, ja keskiluokka on kehitysmaissa laajentunut.

Se näkyy myös raportin yhteydessä julkaistavassa inhimillisen kehityksen indeksissä, jossa 186 maailman maata pannaan järjestykseen ihmisten tulojen, koulutustason ja elinajanodotteen mukaan.

Raportin mukaan missään tilastoidussa maassa indeksiarvo ei ole huonontunut vuoden 2000 jälkeen, mutta nopeimmin se on noussut matalan ja keskitason kehityksen maissa. 14:stä nopeimmin edistyneestä maasta kaikki ovat kehitysmaita, tosin monet niistä ovat edelleen indeksin hännillä.

Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaista nopeimmin kehittyneiden maiden joukossa ovat Etiopia, Tansania ja Mosambik.

Teollisuusmaat johtavat edelleen indeksiä. Esimerkiksi Suomessa hyvinvoinnin kasvu näyttää kuitenkin 2000-luvulla taittuneen. Suomi onkin indeksissä Pohjoismaista viimeisenä, sijalla 21.

Kauppa ja palvelut tuovat menestystä

Edistyksessä ei raportin mukaan ole kyse pelkästä Kiinan ja Intian kaltaisista suurista nousevista talouksista, vaan yli 40 kehitysmaata on mennyt eteenpäin nopeammin kuin viime vuosikymmeninä on osattu odottaa.

Etiopia, talouskasvu, lapset. Kuva: naomii.tumblr.com/Flickr, CC BY-ND 2.0.Etiopia on inhimillisen kehityksen indeksin vasta sijalla 173/186. Esimerkiksi maan koulutusluvut ovat viime vuosina kuitenkin parantuneet. Kuva: naomii.tumblr.com/Flickr, CC BY-ND 2.0.

Yhtä menestyksen reseptiä ei ole olemassa. Käytännössä monet maat ovat kuitenkin yhtä aikaa avautuneet muulle maailmalle, panostaneet kansainväliseen kauppaan sekä sijoittaneet koulutukseen, terveydenhuoltoon ja sosiaaliturvaan.

Esimerkiksi Intia on kehittänyt yhtä aikaa teollisuutta ja maailmanluokan korkeakoulutusta, Indonesia puolestaan avautunut viestintäteknologiaa hyväksi käyttäen.

Yksi pienimpien maiden  menestyjä on Ruanda, jossa terveysvakuutus on vähentänyt äitiys- ja lapsikuolleisuutta, raportissa kerrotaan.

Raportti on kuitenkin huolissaan epätasa-arvosta. Moni maa on onnistunut kuromaan umpeen epätasa-arvoa terveydessä ja koulutuksessa mutta ei tuloeroissa, jotka näyttävät kasvavan.

Lisää valtaa kehitysmaille

Raportissa ennustetaan, että vuoteen 2020 mennessä kolmen johtavan etelän talouden, Kiinan, Intian ja Brasilian, tuotanto ylittää Yhdysvaltain, Saksan, Ison-Britannian, Ranskan, Italian ja Kanadan yhteenlasketun tuotannon.

Käytännössä kehitysmaat johtavat kehitystä ja yhteiskunnallisia muutoksia ensimmäistä kertaa vuosisatoihin, raportissa todetaan. Se antaa myös mahdollisuuden ratkoa tehokkaammin yhteisiä ongelmia kuten ilmastonmuutosta.

Toistaiseksi kehitysmaiden nousu ei kuitenkaan heijastu globaaleihin instituutioihin.

Esimerkiksi Intia on pian väkiluvultaan maailman suurin valtio, mutta sillä ei ole pysyvää paikkaa YK:n turvallisuusneuvostossa.

Raportin mukaan eteläisen pallonpuoliskon maat tarvitsevatkin isomman edustuksen globaalissa hallinnossa – ja samalla myös enemmän vastuuta.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 18.3.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi