Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Jemenin ongelmien taustalla on köyhyyden vyyhti - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 25.2.2013

Jemenin ongelmien taustalla on köyhyyden vyyhti

Jemenin köyhyysongelma ei ratkea sillä, että länsimaiset avunantajat tukevat maan korruptoitunutta eliittiä, sanoo akatemiatutkija Susanne Dahlgren.

Jemen, mielenosoitus, arabikevät. Kuva:  Kuva: Sallam/Flickr, CC BY 2.0Arabikevät levisi Jemeniin alkuvuodesta 2011. Protesti pääkaupunki Sanaassa. Kuva: Sallam/Flickr, CC BY 2.0.

Jemeniä kutsutaan usein köyhimmäksi arabimaaksi. Sellaiseksi se luultavasti tulee jäämäänkin huolimatta siitä, että arabikevään mielenosoitukset onnistuivat syrjäyttämään pitkään hallinneen korruptoituneen presidentin Ali Abdullah Salehin runsas vuosi sitten.

”Köyhyyden poistaminen on kivaa smalltalkia, jota käydään kansainvälisten avustusjärjestöjen kanssa. Käytännössä valtiolla ei ole siihen varaa”, sanoo akatemiatutkija Susanne Dahlgren

Etenkin Etelä-Jemeniä tutkineen ja maassa pitkään asuneen Dahlgrenin mielestä arabikevät ei ole ainakaan vielä onnistunut tuomaan muutosta Jemeniin, varsinkaan köyhien tai työttömien asemaan, kuten ei muissakaan arabimaissa.

Lapset töihin tai naimisiin

Länsimaiden huomio kiinnittyy aika ajoin Jemeniin terroristiverkosto al-Qaidan sekä Yhdysvaltain maahan tekemien lennokki-iskujen vuoksi. Suomessa Jemen on ajankohtainen kahden suomalaisen sieppauksen vuoksi.

Avustustyöntekijät ovat kuitenkin kritisoineet länsimaita turvallisuusnäkökulman korostamisesta, sillä tavallisten jemeniläisten suurimpia ongelmia on enemmänkin syvään juurtunut köyhyys, ei al-Qaida.

Yemen, avuastusraha, nälkä, köyhyys. Kuva: Oxfam International/FlickrAisha Mohammadiya sai käteisapua avustusjärjestö Oxfamilta joulukuuss 2012. Suuri osa jemeniläisistä kärsii nälästä. Kuva: Rashad Saeed/Oxfam International/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0.

Järjestöt ovat varoitelleet jo pitkään maan olevan humanitaarisen katastrofin partaalla.

Lähes puolet kansasta tarvitsee ruoka-apua, ja lähes puolet alle 5-vuotiaista on kroonisesti aliravittuja.

Taustalla on syviä rakenteellisia ongelmia. Maatalousmaata on vähän ja vesipula pahenee kaiken aikaa. Valtio on akuutissa kassakriisissä. Öljyvarat hupenevat, ja niidenkin tuloista hyötyy enimmäkseen eliitti. Ruuan ja polttoaineen hinta on noussut. Väestö kasvaa kolmen prosentin vuosivauhtia.

”Ihmiset tulevat toimeen hirveän pienellä ravinnolla. He ovat laihoja ja pieniä eivätkä lapset koskaan kasva isoiksi. Se näkyy terveystilastoissa: esimerkiksi anemia on todella yleistä etenkin naisilla”, Dahlgren kuvailee.

Ihmisten selviytymismekanismit ovat karut: vanhemmat panevat lapsensa töihin esimerkiksi katukauppiaiksi tai naittavat tyttärensä nuorena. Moni perhe on veloissa, jotta saisi ruokaa.

Tehoaako apu?

Dahlgrenin mukaan yksi syy köyhyyteen on Jemenin heikko hallinto. Etelä- ja Pohjois-Jemen yhdistyivät vasta vuonna 1990, eikä hallintojärjestelmä ole sen jälkeen kehittynyt.

Hallinto ei kykene tarjoamaan kansalaisille palveluita eikä estämään esimerkiksi aseellisten islamistiliikkeiden toimintaa tai paikallisten heimojen harrastamia sieppauksia.

Jemenin tilannetta on käsitelty myös kansainvälisesti, ja sille on luvattu lisää apua.

Dahlgrenin mukaan avusta ei ole hyötyä, jos se suunnataan maan korruptoituneelle eliitille, joka yhä on vallassa uudesta presidentistä huolimatta.

”Se ei tule ratkaisemaan näitä ongelmia koskaan. Ongelmat ovat niin isoja, että ne edellyttävät laajempia, rakenteellisia muutoksia. Eliitti pitäisi pakottaa syviin uudistuksiin, jotka veisivät valtaa ja taloudellisia resursseja paikallistasolle.”

Teija Laakso / maailma.net

Suomen tuki Jemeniin

Suomi antoi Jemenille humanitaarista apua yhteensä noin 2,9 miljoonaa euroa vuonna 2011.

Tällä hetkellä Suomi tukee maata muun muassa Maailman elintarvikeohjelman WFP:n, YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n, Punaisen Ristin kansainvälisen komitean sekä UNICEFin kautta.

Suomi tukee myös Crisis Management Initiativen kahta hanketta, joista toinen keskittyy heimojen ja valtion välisen dialogin tukemiseen ja toinen kansallisen dialogin tukemiseen.

Vuodesta 2010 on tuettu kansainvälisen siirtolaisuusjärjestön IOM:n hanketta, joka liittyy siirtolaisten terveystilanteen kohentamiseen Egyptissä ja Jemenissä.

Suomen edustusto Saudi-Arabiassa tukee myös vammaisten lasten koulunkäyntiä Jemenissä. Lisäksi maahan myönnetään apua myös alueellisten hankkeiden kautta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 25.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi