Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Guatemalan muinainen kulttuuri kukoistaa eristyneessä kylässä - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 21.2.2013

Guatemalan muinainen kulttuuri kukoistaa eristyneessä kylässä

Pieni maya-intiaanien kylä Guatemalan vuoristossa on pitkään jäänyt syrjään kehityksestä. Autotiekin rakennettiin vasta 15 vuotta sitten.

Guatemala, Mayat, keittiö, tuli. Kuva: Larisa Pelle.Myös Teresa Bautista de Calmo ja hänen poikansa Juanito käyttävät muinaista mam-kieltä keskustellessaan Todos Santosissa. Kielessä ei esimerkiksi ole lainkaan d-kirjainta. Kuva: Larisa Pelle.

Lähimpään kaupunkiin, meluisaan ja vilkkaaseen Huehuetenangoon, on vain 40 kilometriä, mutta tunnelma Todos Santosissa on täysin erilainen.

Kylän asukkaat kuuluvat maya-kansojen mam-yhteisöön. Toisin kuin kaupunkilaiset, he puhuvat espanjan sijaan muinaista mam-kieltä, pukeutuvat perinneasuihin ja pitävät sinnikkäästi yhtä, vaikka monet muut mayat ovat luopuneet vanhasta elämäntavasta ja sulautuneet valtaväestöön.

Farkkuja ja t-paitoja Todos Santosissa ei juurikaan näy. Teinitkin pukeutuvat raidallisiin housuihin ja äitien kirjomiin paitoihin. Trendikkäimmillä perinteisen paidan päälle on kirjottu länsimaisen brändin nimi: Pumaa ja Nikea näkyy eniten.

"Naisen puseron kutomiseen ja kirjomiseen kuluu helposti kaksi kuukautta, jos työtä tehdään joka päivä monta tuntia. Kyllä, se on paljon työtä, mutta se on meidän perinnettämme. Kaikki vaatteet pitää tehdä itse!" Santiaga Pablo, 52, sanoo.

Toisin kuin muualla Guatemalassa, tärkein rooli yhteisössä on naisilla. Naisia on kylässä enemmistö, sillä monen miehet ovat lähteneet Yhdysvaltoihin paremman elämän toivossa.

Kotikylä kutsui takaisin maailmalta

37-vuotias Miguel Mendoza käy töissä Huehuetenangossa, mutta palaa joka ilta kotiin Todos Santosiin.

Mendozalla kävi aikoinaan tuuri, kun hän nuorena opiskelijana pääsi vaihto-ohjelman kautta Ranskaan opiskelemaan taloustiedettä.

Valmistuttuaan hän palasi kotikylään uusien ideoiden innostamana.

"Ulkomailla tajusin selkeästi, että kuulun tänne. Kotikyläni tarvitsee minua enemmän kuin koskaan. Liian monta vuotta me mayat olemme olleet hajanaista ja kukistettua kansaa”, Mendoza toteaa.

”Olemme luovuttaneet oikeutemme maahamme, jättäneet perinteiset elinkeinot ja unohtaneet kielemme. Nyt kun koko maailman katseet ovat suuntautuneet maya-kulttuuriin, meidän on korkea aika elävöittää se ja yhdistyä.”

Intoa ja energiaa miehellä riittää: parhaillaan hän hakee kannatusta idealleen koota Guatemalan jokaisesta 26 maya-ryhmästä edustajia kansalliseen neuvostoon. Neuvosto osallistuisi alkuperäiskansoja koskevien päätösten tekoon.

Tällä hetkellä maan parlamentissa on vain muutama alkuperäiskansojen edustaja, vaikka yli puolet maan väestöstä on maya-intiaaneja.

Larisa Pelle

Tänään 21. helmikuuta vietetään kansainvälistä äidinkielen päivää.

Kirjoitus on muokattu Larisa Pellen laajemmasta reportaasista, joka ilmestyy 20. maaliskuuta ilmestyvässä Kehitys-Utveckling-lehdessä. Lehden voi tilata ilmaiseksi osoitteesta kehitysutveckling@esaprint.fi.

 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 22.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi