Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Iina Soiri: Afrikka ei sääliä kaipaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 22.2.2013

Iina Soiri: Afrikka ei sääliä kaipaa

Pohjoismaisen Afrikka-instituutin ensimmäisenä suomalaisena johtajana aloittava Soiri kohtaa afrikkalaiset tasa-arvoisina kumppaneina.

Iina Soiri kävelee sisään Senaatintorin laidalla sijaitsevaan kahvilaan, riisuu takkinsa ja pyytää vetämään mekkonsa selkäpuolella olevan vetoketjun kiinni. Sitten hän alkaa puhua Afrikasta.

”Afrikan sääliminen täytyy lopettaa. Afrikkalaiset täytyy kohdata tasavertaisina ihmisinä”, yli kaksi vuosikymmentä kehitysyhteistyötä mantereella tehnyt Soiri sanoo.

Iina Soiri. Kuva: Tiina KirkasIina Soiri esittelee ilmoitustaululle kiinnitettyä valtionosuuserittelyä Hombozan kylässä Kisarawen kunnassa Tansaniassa. Tansaniassa hän työskenteli Suomen edustustustossa hyvän hallinnon asiantuntijana vuosina 2006–2010. Kuva: Tiina Kirkas

Ulkoministeriön kehityspoliittisen osaston neuvonantajana kesästä 2011 lähtien toiminut Soiri on juuri nimitetty ensimmäisenä suomalaisena Pohjoismaisen Afrikka-instituutin johtajaksi. Lähtö Uppsalaan tulee maaliskuun alussa. Instituutti tuottaa tutkimusta ja analyysia nyky-Afrikasta Pohjoismaiden poliitikoille, tiedotusvälineille ja kansalaisille.

Oikeastaan Soiri ei haluaisi puhua ”Afrikasta” lainkaan – se kun ei ole yhtä ja samaa Kairosta Kapkaupunkiin. 

"Afrikka on vielä monimuotoisempi manner kuin Eurooppa. Sieltä löytyy kaikki – niin hyvinvointi- kuin katastrofitodellisuuskin."

Soirin oma perhe on melkein yhtä monimuotoinen kuin Afrikka. 18- ja 7-vuotiaiden poikien isät ovat Namibiasta ja Etiopiasta, ja pojat ovat eläneet suurimman osan elämästään Afrikassa. Vapaa-aikaa vietetään paljon yhdessä muiden suomalais-afrikkalaisten perheiden kanssa.

”Median tarjoama kuva Afrikasta on monipuolistunut, mutta on edelleen vain pintaraapaisu. Poikanikin usein sanovat niin.”

Afrikan talous kasvaa – miksei se riitä?

Mitä sitten löytyy, jos raapaisee syvemmälle?

Huolimatta maailmantalouden tämänhetkisestä masennuksesta ja sen aiheuttamasta heikosta kysynnästä Saharan eteläpuolisen Afrikan talouskasvu on pysynyt viiden prosentin yläpuolella. IMF:n ennusteiden mukaan vuosien 2011–1015 välillä kymmenestä nopeimmin kasvavasta taloudesta seitsemän on Afrikassa.

Afrikan maiden kauppa muun maailman kanssa on kasvanut 200 prosenttia vuoden 2000 jälkeen.

Osa kasvusta selittyy luonnonvarabuumilla, mutta ei kaikki.

"Luonnonvarojen hyödyntäminen on aiemmin ollut liian vaikeaa ja kallista, nyt se on helpompaa. Taloudellista toimeliaisuutta on kuitenkin syntynyt muillakin alueilla, kuten uudessa teknologiassa", Soiri kertoo.

Esimerkiksi kännykällä maksamisessa ollaan monissa Afrikan maissa huimasti edellä Eurooppaa, Suomeakin. IMF:n mukaan kenialainen mobiilimaksujärjestelmä M-Pesa käsittelee rahansiirtoja Keniassa enemmän kuin Western Union koko maailmassa ja mahdollistaa pankkipalvelut yli 70 prosentille maan aikuisista.

Miksi suuri osa afrikkalaisista sitten elää edelleen alle kahdella dollarilla päivässä? Miksi ihmisiä edelleen kuolee nälkään?

"Rakenteelliset ongelmat eivät poistu sillä, että tulee lisää rahaa. Niin kauan kuin kansalaisten ja valtion suhde ei perustu demokratiaan, talouskasvu jää leijumaan johonkin eliitin käsiin", Soiri vastaa empimättä.

Hallinnon tehtävä on siis varmistaa, että lisäraha jakautuu tasaisesti. Soirin mukaan Afrikan poliitikkojen pitäisi sisäistää ajatus siitä, että julkinen valta on vain lainassa. Siihen on vielä pitkä matka.

Uusi afrikkalainen elämänmalli?

Soiri pyörittelee kädessään aamiaislautaselta löytynyttä passiohedelmän puolikasta. Kotipihalla Angolassa kasvoi samanlaisia, mutta makeampia. Angolan lisäksi Soiri on asunut Mosambikissa, Namibiassa, Etelä-Afrikassa ja Tansaniassa, joissa hän on tehnyt työtä muun muassa paikallishallinnon parantamiseksi.

Hänen mukaansa demokratiaa ja hyvää hallintotapaa ei voi tuoda ulkoapäin, mutta keskustella voi ja antaa hyviä ideoita. Länsimaiden antaman demokratiatuen avulla afrikkalaisille muutosvoimille on annettu tilaa ja rohkeutta toimia.

”Keskustelun ja tuen ansiosta siellä tiedetään, että muunlainen maailma on mahdollinen. Uusi elämänmalli afrikkalaisten on kuitenkin mietittävä itse.”

Laura Rantanen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 25.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi