Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi auttaa Laosin kartalle - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 20.2.2013

Suomi auttaa Laosin kartalle

Laosin maanhallintaa ja kestävää luonnonvarojen käyttöä edistetään tekemällä maahan luotettavat peruskartat. Suomalaisrahoitteisessa hankkeessa Laosiin rakennetaan maan ensimmäinen karttaportaali, joka tuo paikkatiedon kaikkien ulottuville ja helposti saataville.

Laos, kartta, mittaus. Kuva: SNGS-hanke.Laosia on kartoitettu kahden vuoden ajan. Tietokanta kattaa toistaiseksi kolmasosan maasta. Kuva: SNGS-hanke.

Laosin kartat ovat pahasti vanhentuneita ja suurimmaksi osaksi saatavina vain paperiversioina.

Kansallisella karttalaitoksella ei ole ollut riittävästi varoja eikä osaamista maan uudelleenkartoitukseen vuosikymmeniin.

Tarve kartoille on suuri.

”Ajantasaiset kartat ovat välttämättömiä perustyökaluja infrastruktuurin rakentamiselle. Kartat ja paikkatiedon saatavuus auttavat välillisesti jokaisen laosilaisen elämää ja koko maan kehitystä”, korostaa Kari Suominen FM-International Oy:sta.

Suominen vetää Suomen rahoittamaa hanketta, jossa tuotetaan Laosille kartoitus- ja paikkatietojärjestelmiä ja parannetaan maankäytön suunnittelua.

Kahden vuoden aikana on saatu valmiiksi uudet digitaaliset maastokartat sekä korkeatasoinen, kaikille avoin ilmakuvatietokanta. Tietokanta kattaa toistaiseksi kolmasosan maasta.

Kartoilla myös ihmiskauppaa vastaan

Kartat ja tietokannat ovat olennaisia työkaluja esimerkiksi luonnonvarojen hallinnassa, maa- ja metsätalouden suunnittelussa sekä ilmastonmuutosten vaikutusten minimoinnissa.

Hankkeen avulla valmistettuja ortokuvia on jo käytössä muun muassa Norwegian people's aid -järjestöllä, joka raivaa miinoja Etelä-Laosissa.

”Karttojen potentiaalisten sovellusten määrä on häkellyttävä”, toteaa hankkeen tietotekninen neuvonantaja Lauri Pynnönen.

”Infrastuktuurin kehittäminen ja maankäyttöoikeudet ovat tärkeimpiä käyttösovelluksia, mutta peruskartta helpottaa välillisesti esimerkiksi taistelussa ihmiskauppaa vastaan.”

Karttojen ja korkeusmallien avulla myös tulvien kaltaisten ympäristökatastrofien tai patohankkeiden haittavaikutuksia voidaan ennustaa ja vähentää.

Varmuuskopiointi kehitysmaassa tärkeää

Toimivan ja turvallisen IT-järjestelmän toteuttaminen oli hankkeen peruslähtökohta, sillä ilmakuvat ja muut tuotteet ovat pääosin digitaalisia.

Pynnösen mukaan tilanne karttalaitoksella oli hankkeen alkaessa kaoottinen.

Karttamateriaalia säilytettiin satunnaisilla työasemilla. Rakennuksesta löytyi servereitä ja reitittimiä, joiden tarkoitus oli kaikille tuntematon.

”Toteutimme serverikeskeisen järjestelmän, jossa työntekijät voivat kirjautua tunnuksillaan mille tahansa koneelle ja jatkaa työskentelyä siitä, mihin aiemmalla kerralla jäivät. Ilmakuvat ja tietokannat keskitettiin tehokkaille palvelimille, joista ne ovat kaikkien saatavilla.”

Varmuuskopiointijärjestelmän merkitystä korostettiin toistuvilla koulutuksilla.

”Kehitysmaaolosuhteet asettavat omat riskinsä. Ilman varmuuskopioita ja oikeanlaisia suojalaitteita vesivahinko tai virtapiikki saattaa keskeyttää koko laitoksen työskentelyn.”

Koko maa kuvissa ensi vuonna

Karttojen ja tietokantojen pohjana olevien ilmakuvien on tarkoitus kattaa kaksi kolmasosaa Laosista vielä tämän vuoden aikana.

Laos, ortokuva. Kuva: SNGS-hankeOrtokuva on maastoa tarkoin vastaava koordinaatistoon sidottu oikaistu ilmakuva. Kuvassa Tat Somphamitin vesiputous Etelä-Laosissa, Champassakin maakunnassa. Kuva: SNGS-hanke.

Tavoitteena on, että koko maa on kuvattu vuoteen 2014 mennessä.

”On tärkeää saattaa päätökseen käynnissä oleva ilmakuvaus ja löytää rahoitus viimeiseen kolmannekseen. Paras ratkaisu olisi, jos rahoitus tulisi Laosin valtion budjetista. Se osoittaisi Laosin hallituksen todellista sitoutumista hankkeeseen”, Suominen tähdentää.

Hankkeen ohjenuorana on jatkuvuuden takaaminen. Hankkeen avulla Laosin karttalaitoksen kapasiteetti on nostettu uudelle tasolle nykyaikaistamalla laitteistot ja ohjelmistot.

Erityisen tärkeää on henkilökunnan koulutus.

”Pysyvien tulosten takaamiseksi neljä vuotta on lyhyt aika. Muutaman vuoden jatkohankkeella paikallisten virkamiesten osaamista voitaisiin syventää ja varmistaa, että tehty työ on varmalla pohjalla ja tukee maan kehitystä”, Suominen toteaa.

Sirpa Pietilä

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 21.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi