Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Kiistelevistä klaaneista tulee rauhanenkeleitä Somaliassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 18.2.2013

Kiistelevistä klaaneista tulee rauhanenkeleitä Somaliassa

Somalian riitaisat klaanit ovat saaneet sovittua kiistojaan, joista osa on jopa sata vuotta vanhoja. Perinteisistä johtajista saattaa olla apua myös maan sisällissodan lopettamisessa.

Somalia, uskonnolliset johtajat, rauha. Kuva: Jamal Egal / Kirkon ulkomaanapuSomaliassa on ratkottu kiistoja viime vuosina puhumalla. Kuva: Jamal Egal / Kirkon ulkomaanapu

Kiistojen ratkominen puhumalla tuntuu kliseeltä, mutta sisällissodasta kärsivässä Somaliassa se näyttää toimivan.

Kirkon ulkomaanapu on saanut aikaan hyviä tuloksia tukemalla Somaliaan löyhästi kuuluvien Somalimaan ja Puntmaan klaanien kiistojen selvittämistä.

Viime vuosina klaaneja on tuotu yhteen puhumaan jopa sata vuotta vanhoista rikoksista ja maakiistoista. Yli kymmenen konfliktia on saatu ratkottua – puhumalla.

Järjestön johtava rauhantyön asiantuntija Jussi Ojala uskoo, että klaaninvanhimpien kaltaisilla perinteisillä johtajilla voi olla iso rooli myös koko Somalian sisällissodan ratkaisussa.

”Olemme kuulleet vanhimmilta, että heillä on paljon annettavaa ja halua tehdä rauhantyötä myös kansallisella tasolla eikä vain paikallistasolla.”

Kirkon ulkomaanavun tarkoituksena on laajentaa klaanityötä myös pahimmin sisällissodasta kärsivään Etelä- ja Keski-Somaliaan. Järjestö on myös järjestänyt Somaliassa klaanien rauhankokouksia ja tekee jatkuvasti yhteistyötä YK:n kanssa.

Klaanit mukaan valtion rakentamiseen

Somaliassa käytiin takavuosina sisällissotaa klaanien välillä, mutta viime vuosina maa on kärsinyt enemmän islamistiliike al-Shabaabin ja hallituksen välisistä taisteluista.

Samaan aikaan klaaninvanhimpien rauhantahto on lisääntynyt. Viime vuonna he olivat mukana valitsemassa Somalian siirtymäajan hallinnon jälkeistä parlamenttia.

”He pärjäsivät häkellyttävän hyvin. Nyt vaarana on, että heille sanotaan heippa ja tervemenoa, ja poliitikot ottavat homman hoitoon”, Ojala toteaa.

Samaa mieltä on somalialainen Halima Ismael Ibrahim, joka oli mukana valitsemassa sopivia klaaninvanhimpia parlamenttia valitsevaan neuvostoon.

”Uskonnolliset johtajat ja vanhimmat ovat aina puuttuneet liennytyksestä. Jos haluamme rauhaa, meidän on tehtävä työtä heidän kanssaan”, hän sanoo.

Vuoropuheluun al-Shabaabin kanssa?

Voivatko klaaninvanhimmat sitten vaikuttaa islamistiliike al-Shabaabiin, joka tappaa klaaniin katsomatta?

Ojala uskoo, että vuoropuhelu saattaa olla mahdollista. Uskonnolliset johtajat saarnaavat rauhaa perjantairukouksissaan al-Shabaabin sanoman vastaisesti, mutta toisaalta al-Shabaab myös kuuntelee uskonnollisia johtajia.

Ibrahim on epäileväisempi.

”Al-Shabaab haluaa olla ainoa hallitsija, ja se yrittää tuhota klaaninvanhimmat alueillaan. Siksi klaaninvanhimmat eivät voi helposti mennä liennyttämään tilannetta. He voivat kuitenkin esimerkiksi antaa perheille tietoa, etteivät nämä anna lastensa liittyä al-Shabaabiin”, Ibrahim toteaa.

Rauhanvälitykseen on tunkua

Perinteisten johtajien osallistuminen rauhanvälitykseen ei ole uusi asia, mutta kansainvälisesti heidän tärkeytensä on huomattu vasta viime vuosina.

YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon nosti asian esiin viime vuonna. Tammikuussa Kirkon ulkomaanavun isännöimässä kokouksessa sovittiin kansainvälisen uskonnollisten ja perinteisten johtajien rauhanvälitysverkoston perustamisesta.

Rauhanvälitystoimintaa tutkinut Mikael Wigell Ulkopoliittisesta instituutista sanoo, että käytännön esimerkkejä uskonnollisten ja perinteisten johtajien onnistumisesta on olemassa vielä vähän. Potentiaalia heissä kuitenkin on.

”Tämän päivän konfliktit tapahtuvat usein alueilla, joilla perinteisten ja uskonnollisten johtajien rooli on merkittävä. Heillä on paikallistuntemus ja ymmärrys siitä, mistä konfliktissa on kyse”, hän toteaa.

Hänen mukaansa rauhanvälitykseen on ilmestynyt yhä enemmän myös muita epävirallisia toimijoita kuten järjestöjä. Periaatteessa se on hyvä asia, mutta toisaalta tunku rauhanvälitykseen voi johtaa siihen, että konfliktin osapuolet käyttävät välittäjiä hyväkseen, Wigell varoittaa.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi