Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomi on hyvän hallinnon mallimaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Maailman taustat

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna

Suomi on hyvän hallinnon mallimaa

Millaista olisi elää valtiossa, jossa oikeuslaitokseen ei voi luottaa? Jossa ei pääse kouluun tai lääkäriin, koska valtio ei pysty järjestämään peruspalveluita? Turhan moni ihminen tietää.

Eduskuntatalo. Kuva: nurpax/Flickr, CC BY 2.0Yksi hyvän hallinnon merkki on vastuullisesti toimivat hallitus ja parlamentti. Kuva: nurpax/Flickr, CC BY 2.0

Suomessa on totuttu siihen, että yhteiskunta toimii. Jos joutuu rikoksen uhriksi, saa oikeutta. Valtio tarjoaa koulutuksen ja terveydenhuollon kaltaiset peruspalvelut, korruptiota ei juuri ole ja johtajat eivät voi touhuta mitä tahansa kansan tietämättä. Jokainen voi osallistua päätöksentekoon ainakin jollakin tasolla – myös vähemmistöjen edustajat.

Siksi Suomea kutsutaan hyvän hallinnon maaksi. Hyvän hallinnon perusperiaatteisiin kuuluvat esimerkiksi läpinäkyvyys ja kansalaisten tiedonsaanti, oikeudenmukaisuus, tehokkuus, vastuullisuus ja osallistavuus eli ihmisten mukaan ottaminen päätöksentekoon.

Periaatteet tuntuvat itsestään selviltä, mutta määrittelytavasta riippuen maailmassa on luultavasti enemmän huonon kuin hyvän hallinnon maita. Esimerkiksi Transparency International -järjestön korruptiovertailussa kaksi kolmasosaa maailman maista saa alle puolet mahdollisista pisteistä.

Köyhät kärsivät hallinnon törttöilystä

Hyvää hallintoa voidaan mitata ja vertailla monenlaisin eri tavoin:  esimerkiksi korruption vähäisyyden ja poliittisen vakauden perusteella.

Yhteistä erilaisille vertailuille on, että heikoimmin niissä pärjäävät monet Latinalaisen Amerikan, Aasian ja Afrikan maat – käytännössä siis kehitysmaat. Useimpien indeksien pohjalla on Somalian, Kongon demokraattisen tasavallan ja Pohjois-Korean kaltaisia maita.

Liberian kansanäänestys 2011, sormi. Kuva: Staton Winter/UN Photo/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0Reilut vaalit kuuluvat hyvään hallintoon. Monissa maissa äänestäjän sormi värjätään siniseksi, jotta kukaan ei pääsisi äänestämään kahta kertaa. Kuva: Staton Winter/UN Photo/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Ulkoministeriön demokratian ja hyvän hallinnon neuvonantajan Johanna Jokinen-Gavidian mukaan yhtä selitystä sille, miksi juuri kehitysmaiden hallinto on heikko, ei ole olemassa. Esimerkiksi korruptiota on yhtä lailla köyhissä kuin rikkaissakin maissa.

Köyhyydellä ja heikolla hallinnolla on kuitenkin yhteys. Monet heikon hallinnon maat eivät pysty järjestämään kansalaisilleen peruspalveluita tai työpaikkoja, mistä seurauksena on yleensä köyhyys.

”Ei tiedetä, kenellä on valta hallita maata. Maa on saattanut olla monta kymmentä vuotta sodassa eikä selkeitä järjestelmiä ole ylipäätään olemassa”, Jokinen-Gavidia kuvailee.

Erityisen paljon köyhiä kurittaa heikon hallinnon maissa korruptio, joka on sekä köyhyyden syy että seuraus. Esimerkiksi Meksikossa on havaittu, että tyypillinen köyhä perhe käyttää kolmanneksen tuloistaan lahjuksiin, esimerkiksi poliisille tai koululaitokselle. Siksi ihmiset köyhtyvät entisestään. Viranomaiset taas vaativat lahjuksia usein siksi, ettei muita tuloja ole.

Kehitysyhteistyö ei ratkaise ongelmaa

Viime vuosina hyvään hallintoon on kiinnitetty enemmän huomiota myös kehitysyhteistyössä, sillä on ymmärretty, että köyhyyttä on vaikea poistaa, jos maan hallinto ei toimi. Jos ihmiset esimerkiksi saavat terveyspalveluita ja koulutusta sekä mahdollisuuden toteuttaa oikeuksiaan, he voivat myös toimia köyhyyden poistamisen eteen.

Siksi hyvän hallinnon edistäminen on Suomenkin kehitysyhteistyössä tärkeä alue. Suomi tukee esimerkiksi kehitysmaiden viranomaisia hallinnon kehittämisessä ja pyrkii huolehtimaan siitä, että myös tavalliset ihmiset pääsevät mukaan kehitysyhteistyöhankkeisiin.

Hyvää hallintoa ei kuitenkaan rakenneta kuin kaivoja, vaan kehitys on hidasta, Jokinen-Gavidia toteaa. Monissa maissa hyvä hallinto ei ole viime vuosina edennyt juuri lainkaan.

”Tämä asia on kehitysmaiden kansalaisten käsissä, kehitysavulla tätä ei voi ratkaista. Heille voidaan vain tarjota tukea. Esimerkiksi kansalaisyhteiskunnan tukeminen on erinomainen tapa luoda kriittistä massaa”, hän toteaa.

Teija Laakso / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 14.8.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi