Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Asiantuntijan mukaan veroparatiisit ovat voitettavissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 6.2.2013

Asiantuntijan mukaan veroparatiisit ovat voitettavissa

Jos poliittista tahtoa riittää, pääomapaon kehitysmaista rikkaisiin maihin voi pysäyttää. Näin uskoo alkuviikosta Helsingissä vieraillut pääomapaon asiantuntija Raymond Baker.

Rahanpesu, seteli, raha. Kuva: Images_of_money/FlickrPääomapaon syynä ovat yritysten harjoittamat kyseenalaiset verojärjestelyt, rahanpesu ja korruptio. Kuva: Images_of_money/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

Pääomapakoa pidetään suurimpana esteenä kehitysmaiden kehitykselle. 

Yhdysvaltalaisen ajatushautomon Global Financial Integrityn (GFI) mukaan kehitysmaista hävisi yli 630 miljardia euroa verovaroja vuonna 2010.

Syynä olivat yritysten harjoittamat kyseenalaiset verojärjestelyt, rahanpesu ja korruptio.

Summa kasvoi edellisvuodesta 11 prosenttia ja ylittää moninkertaisesti vuosittain kehitysapuun käytettävät rahat.

”Me länsimaissa olemme luoneet tämän järjestelmän. Parasta, mitä voisimme tehdä, on auttaa kehitysmaita pitämään rahansa”, Helsingissä vieraillut GFI:n johtaja Raymond Baker sanoi.

Baker on yksi tunnetuimmista pääomapanon asiantuntijoista. Hän kävi Helsingissä alkuviikosta ulkoministeriön ja Kepan vieraana.

Taustalla monimutkaiset järjestelyt

Yritysten omistaja- ja tytäryhtiöjärjestelyt ovat niin monimutkaisia, että rahojen liikkeistä on lähes mahdoton ottaa selvää. Apuna käytetään veroparatiiseja. Niitä on maailmassa Bakerin mukaan noin 70.

”Yrityksellä saattaa olla varoja maassa, jossa sillä ei ole mitään toimintaa. Samaan aikaan maa, jossa se toimii aktiivisesti, ei tuota mitään”, Baker kuvaile tilanteita.

Bakerin mukaan esimerkiksi verokikkailun ja verojen välttelyn välinen ero on niin häilyvä, että kyse on lähestulkoon samasta.

Verokikkailu on perinteisesti liitetty yritysten harjoittamiin laittomiin toimiin, kun taas verojen välttely perustuu verolainsäädännössä olevien porsaanreikien hyväksikäyttöön.

”Yritys ei ehkä ole rikkonut lakeja kotimaassaan, mutta jossain toisessa maassa on. Jos lakeja on rikottu yhdessäkin maassa, toiminta on epäoikeudenmukaista.”

Baker ei silti hyökkäisi veroparatiiseja vastaan. Hänen mielestään tärkeintä olisi purkaa niitä ylläpitävät rakenteet. Ne perustuvat yritysten välisiin salaisiin sopimuksiin.

”Jos veroparatiisit katoaisivat, ongelma ei poistuisi. Raha ei ole veroparatiiseissa”, hän perustelee.

Vaikka urakka tukkia pääomapako vaikuttaa lähestulkoon loputtomalta, Baker on toiveikas. Hänen mukaansa merkkejä veroparatiisien kuihtumisesta on jo. Yksi tällainen on Mansaari Irlanninmeressä.

”Mansaarella etsitään uusia toimeentulon lähteitä. Veronkiertojärjestelmään perustuva talous horjuu, ja saari on haluton ottamaan vastaan tällaista rahaa”, Baker kertoo. 

Kiina suurin häviäjä

Kaikista eniten pääomaa pakenee Kiinasta, joka kattaa GFI:n tutkimista rahavirroista lähes puolet.

Muita isoja häviäjämaita ovat Meksiko, Malesia, Saudi-Arabia ja Venäjä.

Saharan etelänpuoleisesta Afrikasta oli peräisin noin 6,6 prosenttia rahavirroista.

Järjestelmä on tuhoisin kaikkein köyhimmille maille, koska niiden heikot hallitukset tarvitsisivat kiperästi verotuloja esimerkiksi terveyspalvelujen, koulujen ja infrastruktuurin kehittämiseen.

Suomen pitkäaikainen kehitysyhteistyökumppani Sambia menetti viime vuonna 6,5 miljardia euroa. Se vastaa suuruudeltaan lähes puolta maan bruttokansantuotteesta.

Marjut Tervola

Laajempi artikkeli aiheesta ilmestyy Kehitys-Utveckling-lehdessä 1/2013 maaliskuussa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 6.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi