Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Afganistan: Rakkaus painaa yhä enemmän avioitumisessa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 7.2.2013

Afganistan: Rakkaus painaa yhä enemmän avioitumisessa

Afganistanissa on havaittavissa asenteiden muuttumista. Useissa perheissä tytär saa jo vaikuttaa avioitumiseensa, eikä miehen varallisuudella tai heimolla ole niin tärkeää merkitystä kuin ennen.

Afganistan, avioliitto, sisarukset, ruoka. Kuva: Tanja Mikkola.Afganistanin avioliittotavoissa tapahtunut muutos näkyy selvästi jo yhden sisarusparven sisällä. Sisarukset Palwasha Dildar, Shahira Amiri ja Wazhma Amiri viettävät lounashetkeä yhdessä vanhemmillaan Palwashan tyttären Saiman kanssa.  Kuva: Tanja Mikkola.

Palwasha Dildar, Wazhma Amiri ja Shahira Amiri ovat yhdeksänhenkisen kabulilaisperheen siskokset.

Heidän kokemuksensa avioliitosta ilmentävät hyvin keskituloisissa kaupunkilaisperheissä tapahtunutta hidasta muutosta suhtautumisessa avioitumiseen.

Afganistanissa avioliittoa on aina säädellyt vahvat perinteet. Nuorilta ei sallita seurustelua, joten varhaiset avioitumiset ovat yleisiä.

”Olin 18-vuotias ja pelkäsin. Äitini setä vaimoineen oli tullut kotiimme ja kysynyt, antaisivatko vanhempani minun mennä naimisiin heidän poikansa kanssa. En tiennyt miehestä juuri mitään. Ainoat tietoni olivat, että hän oli kouluttamaton ja osittain kuuroutunut. Ajattelin, minkälainen ihminen voisi elää sellaisen miehen kanssa”, kertoo sisaruksista ensimmäiseksi avioitunut Palwasha.

12 vuotta myöhemmin Palwasha muistelee hetkeä tyynesti. Asiat kääntyivät parhain päin: aviomies Naser on lempeä ja kohtelee vaimoaan hyvin.

”Äitini toivoi avioliittoamme kovasti. Isäni oli epäileväinen. Kuulin, kuinka he keskustelivat naimisiinmenostani kiivaasti. En uskaltanut sanoa, etten tahdo tämän miehen kanssa avioon. En halunnut, että päätökseni aiheuttaisi vanhemmilleni lisää riitaa.”

Palwashan tarina on hyvin yleinen nykyäänkin. Vanhemmat päättävät tyttärensä aviomiehen, joka löytyy usein suvun sisältä. Päätöksen kunnioittaminen ja perheen etu menevät omien halujen edelle.

Palwasha tapasi aviomiehensä ensi kertaa vihkimistä edeltävänä päivänä.

”Kesti vuoden ennen kuin opin rakastamaan häntä. Koko ajan ajattelin, että mitä jos näin ei tapahtuisi. Olin peloissani, en puhunut pitkiin aikoihin mitään. Pelkäsin Naserin äitiä, joka oli tiukka nainen. Kolmessa vuodessa löysin kuitenkin paikkani perheessä.”

Nuorempi sai valita miehensä

Nuorempi sisko Wazhma avioitui 11 vuotta myöhemmin. Tässä ajassa Afganistanissa ehti tapahtua paljon. Talebanhallinnon kaaduttua naisten asema alkoi parantua hitaasti.

Afganistan, sisarukset, avioliitto. Kuva: Tanja Mikkola.Wazhma odottaa toista lastaan. Esikoistytär Mina on vuoden ikäinen. Kuva: Tanja Mikkola.

”Minä sain valita aviopuolisoni itse. Mieheni ei ole sukulaisemme, mutta perheemme tuntevat toisensa. Avioiduimme vasta kolmen kuukauden päästä kihlautumisesta. Saimme kihloissa ollessamme tavata toisiamme ja tutustua”, Wazhma kertoo.

Wazhma on juuriltaan tadžikki, mutta hänen miehensä kuuluu valtaväestöön pataaneihin. Heimoeroa ei kuitenkaan pidetty avioitumisen esteenä.

Heimoerot näkyvät Wazhman mukaan lähinnä miehen äidissä, joka haluaa vaikuttaa nuoren parin elämään sääntelemällä esimerkiksi rahankäyttöä, pukeutumista ja lasten hoitoa.

”Minä en olisi halunnut lapsia heti avioitumisen jälkeen, mutta anoppini painosti siihen mieheni korkeamman iän vuoksi. Hän on myös vahva muslimi, eikä salli minun pukeutua muodin mukaisesti”, Wazhma selventää.

Opiskelu ennen häitä

Kolmas sisaruksista, 20-vuotias Shahira asuu yhä lapsuudenkodissaan. Hänellä ei ole kiirettä naimisiin, eikä häntä hoputeta.

Shahiraa tarvitaan kotona äidin apuna. Kun perheeseen ja vanhempien taloon saadaan ensimmäinen miniä, Shahira on vapaa lähtemään.

”Opiskelen kurssilla englannin kieltä. Haluan jatkaa opiskelujani niin pitkälle, että saan ammatin. Se on nyt pääasiallinen suunnitelmani tulevaisuudelle. Naimisiin haluan vasta myöhemmin.”

Hänen mielestään länsimaalainen tapa seurustella ennen avioitumista on hyvä – länsimaalaisille.

”Se voi toimia hyvin esimerkiksi Euroopassa, mutta me olemme kasvaneet omaan tapaamme. Haluaisin päättää puolisostani itse, mutta minua ei haittaa, jos vanhempani antavat asiaan oman mielipiteensä."

"Minä voin myös osoittaa isälleni jonkun hyvän miehen, josta olen kiinnostunut ja isä voi käydä tiedustelemassa miehen perheeltä halukkuutta avioliittoon. Sellainen ei ollut mahdollista Palwashan ollessa minun ikäiseni.”

Kira Kauppi

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 6.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi