Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalaisen älypuhelin syntyy ja kuolee kehitysmaassa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 31.1.2013

Suomalaisen älypuhelin syntyy ja kuolee kehitysmaassa

Jopa puolet suomalaisesta kulutuselektroniikasta päätyy epävirallisille kierrätysmarkkinoille kehitysmaihin, joista myös laitteiden arvokkaat metallit ovat peräisin. Kuluttaja voi vaikuttaa tähän valinnoillaan.

Älypuhelin, elektroniikkaromu, Ghana. Kuva: Basel Action NetworkKuluttaja voi vaikuttaa valinnoillaan siihen, mihin hänen puhelimensa ja tietokoneensa päätyy, kun niiden käyttöikä on täynnä. Kuva Ghanasta, Basel Action Network.

Älypuhelimen tarina alkaa yleensä Kongon demokraattisesta tasavallasta. Kongo on yksi maailman suurimpia koltaanin, tinan ja volframin tuottajia. Metallit ovat erittäin arvokkaita ja tietotekniikalle välttämättömiä.

”Metalleja kaivetaan käsityönä hirvittävissä oloissa ilman suojavarusteita. Palkat ovat olemattomia, työoikeuksia ei ole, ja olot ovat terveydelle vaarallisia”, Finnwatchin tutkija Henri Purje kuvailee.

Metalleja esiintyy eniten Kongon ja Ruandan levottomilla raja-alueilla. Niistä saatavat tulot valuvat aseellisille joukoille, mikä ylläpitää väkivallan kierrettä alueella.

Viime vuosina suuret elektroniikan tuottajat, kuten Nokia, ovat kiinnittäneet huomiota Kongon kaivostoimintaan julkisen painostuksen takia. Metalleille on kehitetty sertifiointijärjestelmiä, jotta niiden alkuperää ja tuotantotapaa voitaisiin paremmin valvoa.

Toistaiseksi valvonta on marginaalista, mutta järjestelmä on osoittanut sen olevan mahdollista.

”Pitkään oltiin sitä mieltä, että metallien valvonta on niin toivotonta, että on helpompi olla ostamatta niitä Kongosta. Eettisten mineraalien tuottaminen on kuitenkin mahdollista”, Purje huomauttaa.

Valtaosa puhelimista jätetään kierrättämättä

Yhä useamman puhelimen tie myös päättyy kehitysmaassa.

Eettisen kaupan puolesta -yhdistys julkaisi keskiviikkona selvityksen, jonka mukaan jopa puolet suomalaisesta kulutuselektroniikasta päätyy epävirallisille kierrätysmarkkinoille.

Viralliseen kierrätykseen kännyköistä arvellaan palautuvan vain kymmenesosan.

Puhelimet jäävät koteihin lojumaan, päätyvät kaatopaikalle tai ne viedään laittomasti kehitysmaihin muun elektroniikkaromun mukana.

Tyypillisimmin romu päätyy Afrikassa Ghanaan tai Nigeriaan ja Aasiassa Intiaan tai Pakistaniin.

Kukaan ei tiedä kehitysmaihin päätyvän laittoman romun tarkkaa määrää. Sen vieminen Suomesta kehitysmaihin on kuitenkin laitonta. Käytettyjä laitteita kehitysmaihin sen sijaan saa viedä.

Romua piilotetaan tilastoista

Jätteen liikkumista Suomessa valvovat tulli ja ympäristökeskus.

Käytännössä valvonta on vaikeaa, koska romua piilotetaan tilastoista eri tavoin. Elektroniikan hävittäminen kehitysmaissa houkuttelee, koska se on jopa kymmenen kertaa teollisuusmaita halvempaa.

”Laitteissa on paljon taloudellisesti arvokkaita metalleja, kuten kultaa ja kuparia, joita kehitysmaissa kerätään talteen”, kertoo selvityksen kirjoittanut Anna Härri.

Ghana, jäte, kännykkä. Kuva: Basel Action Network (BAN).Laitteiden epävirallinen kierrätys aiheuttaa merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja köyhille. Kuva: Basel Action Network (BAN).

Laitteiden epävirallinen kierrätys aiheuttaa kuitenkin merkittäviä ympäristö- ja terveyshaittoja köyhille.

Laitteita puretaan ja poltetaan käsin ulkoilmassa ilman suojavälineitä. Vähemmän arvokkaat osat kasataan kaatopaikoille tai hylätään jättömaalle.

”Laitteiden polttaminen ja hapossa liuottaminen on terveydelle erittäin haitallista. Esimerkiksi laitteista kierrätettävä lyijy haittaa lasten aivojen kehitystä ja aiheuttaa ongelmia keskushermostolle ja munuaisille”, Härri kertoo.

Kuluttajan vaatimukset vaikuttavat

Vaikka raaka-aineketjujen valvominen ja kierrätyksen järjestäminen on tietotekniikkaa tuottavien yritysten vastuulla, kuluttajan kannattaa vaatia vastuullisuutta kaupoissa asioidessaan.

”Asiaa kannattaa pitää esillä, sillä yritykset tuottavat sellaisia laitteita kuin kuluttajat haluavat”, Henri Purje toteaa.

Laitteiden asiallisesta kierrätyksestä pitää huolehtia.

Puhelinta ei kannata jättää pöytälaatikkoon pyörimään vaan se pitää viedä viralliseen kierrätyspisteeseen Suomessa. Sellaisia ovat muun muassa kunnalliset kierrätyspisteet. Anna Härri kehottaa miettimään myös laitteen käyttöikää.

”Tuote olisi hyvä käyttää loppuun. Sen korjaaminen pitäisi myös tehdä halvemmaksi ja helpommaksi.”

Minttu-Maaria Partanen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin erikoistunut vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 31.1.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi