Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vesivoimasta Etiopian kehityksen veturi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 5.2.2013

Vesivoimasta Etiopian kehityksen veturi

Etiopian sähköstä lähes 90 prosenttia tuotetaan vesivoimalla, mutta energiatehokkuuteen on vielä matkaa. Uusia mahdollisuuksia on etsitty suomalaisten tuella.

Etiopia, pato. Kuva: International Rivers/flickrTekezen pato Etiopiassa. Kuva: International Rivers/FlickrCC BY-NC-ND 2.0

Etiopialla on kunnianhimoisia tavoitteita kehittää maataan myymällä vesivoimalla tuotettua sähköään naapurimaihin.

Sähköjohtoja on suunnitteilla ainakin Somaliaan, Somalimaahan, Keniaan ja Eritreaan. Suomalaiset ovat jo olleet mukana sellaisen rakentamisessa Sudaniin.

Tällä hetkellä sähköä viedään ainakin Djiboutiin, jossa korvataan maan täysin dieselpohjaista sähköntuotantoa.

“Tämä on luonnollisesti ympäristöystävällisempää. Siinä mielessä etiopialaisella uusiutuvalla energialla on tärkeä merkitys. Maata kutsutaankin Afrikan vesitorniksi”, kertoo Petri Tyynismaa Hifabista.

Valaistus vie eniten energiaa

Hifabin kaksivuotinen projekti Nordic Development Fundin tuella on juuri päättynyt. Projektissa kartoitettiin ensimmäisen kerran järjestelmällisesti etiopialaisten sähkönkulutusta ja pyrittiin löytämään keinoja sen vähentämiseen.

Projektissa kartoitettiin ensimmäisen kerran järjestelmällisesti etiopialaisten sähkönkulutusta ja pyrittiin löytämään keinoja sen vähentämiseen.

Sähköä käytetään koko maassa eniten valaistukseen. Addis Abeban ulkopuolella valaistuksen osuus koko sähkön käytöstä on jopa 41,8 prosenttia. Valo tulee hehkulampuista.

Hifab suositteleekin, että Etiopiassa kiinnitettäisiin jatkossa enemmän huomiota energiankäyttöön ja etsittäisiin vähemmän ympäristöä kuormittavia vaihtoehtoja.

Sen mukaan toimivia keinoja olisivat muun muassa hehkulamppujen kieltäminen seuraavan 5–10 vuoden sisällä ja energiatehokkuutta ilmaisevien merkintöjen kehittäminen esimerkiksi kylmälaitteisiin ja liesiin.

Myös sähkön laskutusta tulisi monipuolistaa tarjoamalla esimerkiksi halvempaa sähköä tiettyyn vuorokaudenaikaan.

Afrikassa tarvitaan maatietämystä

Kuinka Hifabin yhteistyö paikallisten kumppaneiden, Etiopian valtiollisen energiayhtiön ja Etiopian sähköinsinöörien yhdistyksen kanssa sitten sujui?

Tyynismaan mukaan pääsääntöisesti hyvin, minkä hän arvelee johtuvan osin siitä, että osalla Hifabilla työskentelevistä on kokemusta Etiopiasta jo 30 vuoden ajalta.

Maatuntemus ja verkostot ovat hänen mukaansa ensiarvoisen tärkeitä Afrikan markkinoilla.

“Mutta toki yrityksillä ja toisaalta valtiollisilla instituutioilla on erilaisiakin näkemyksiä asioista. Esimerkiksi kumppanimme, Etiopian valtiollinen sähköyhtiö, olisi halunnut keskittyä enemmän teolliseen puoleen, kun taas omat intressimme olivat enemmän kotitalous- ja pienkuluttajapuolella”, sanoo Tyynismaa.

Tyynismaan mukaan myös päätöksentekokulttuureissa oli eroja.

”Tavallaan tällaisten projektien suola on kuitenkin juuri se, että saadaan yhteistyö hankaluuksistakin huolimatta toimimaan. Jälkeenpäin kumppaneilta saamani kommentit olivat hyvin myönteisiä, joten ilmeisesti myös he ovat tyytyväisiä.”

Tiedotuskampanja näkyi kadulla

Hänen mukaansa Hifabilla oli johtavana konsulttina vahva asema työryhmän päätöksenteossa, mutta se antoi paikallisille kumppaneille myös omia vastuualueita, joilla nämä saivat toimia parhaaksi katsomallaan tavalla.

Yksi niistä oli energiansäästöön tähtäävä tiedotuskampanja, jota mainostettiin mediassa, Addis Abeban katukuvassa sekä kouluissa ja virastoissa jaettavilla tiedotuslehtisillä.

”Uskon, että antamalla vastuu kampanjasta paikallisille päästiin parhaaseen lopputulokseen.”

Johanna Latvala

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 7.2.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi