Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Vedenkierrätys parantaa Kenian ruusutilojen mainetta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 24.1.2013

Vedenkierrätys parantaa Kenian ruusutilojen mainetta

Kenian ruusutilat ovat jo pitkään olleet sekä ympäristö- että ihmisoikeusaktivistien hampaissa. Uusi kasteluvettä kierrättävä teknologia vähentää ympäristökuormitusta ja parantaa työntekijöiden oloja.  

Kenia, ruusutarha, vesi. Kuva: Alan Muturi.Säästyneillä rahoilla ruusutila tarjoaa työntekijöilleen erilaisia etuja, kuten koulutusta ja terveyspalveluja. Toisaalta työntekijätarve on vähentynyt. Kuva: Alan Muturi.

Vaikka kenialaisilla ruusuilla on ollut vakaat markkinat Euroopassa, ovat tuottajat ryvettyneet syytöksissä epäeettisestä toiminnasta. Osa ruusutiloista huojui jo vararikon partaalla.

Lähiseutujen vesivarat ovat uhkaavasti vähentyneet ja luonto on kärsinyt.

Paikallisilla ihmisillä ei ole vettä kaivoissaan ja uhanalaiset eläimet katoavat järvistä.

Lisäksi työntekijät ovat kärsineet kasvinsuojeluaineiden haittavaikutuksista, kuten keskenmenoista ja iho-oireista, koska kemikaaleja on käsitelty ilman suojavarusteita.

Naivasha-järven lähellä oleva Red land roses -ruusutila otti käyttöönsä uuden kastelujärjestelmän, vesiviljelyn.

Siinä kukkien kastelusta syntyvä, kasvinsuojeluaineitakin sisältävä jätevesi kerätään, puhdistetaan ja käytetään uudestaan.

Näin likaista vettä ei pääse ympäristöön, ja vettä säästyy jopa 80 prosenttia.

”Kenialaiset ruusunviljelijät ottavat vauhdilla tätä järjestelmää käyttöönsä. Kenian kukkien kasvattajien säätiö on mielissään, koska viljelijät ovat huomanneet, että tässä kaikessa on järkeä. Sen lisäksi, että järviveden käyttö vähenee, kustannukset ovat alentuneet”, kertoo säätiön johtaja Jane Ngive.

Naivasha-järvi erittäin huonossa tilassa

Suurin osa Kenian kukkaviljelmistä sijaitsee Naivasha-järven seudulla.

Järvivettä on käytetty kontrolloimattomasti, mikä on johtanut muun muassa kaivovesien häviämiseen. Makeavetisen järven vesiraja on laskenut huolestuttavasti.

Monet järvellä asuneet eläimet ovat kadonneet. Vuodesta 1994 vuoteen 2006 virtahepojen lukumäärä laski yli 25 prosenttia.

Samannimisen luonnonpuiston yhteydessä sijaitseva järviseutu on ollut kuuluisa monipuolisesta ekosysteemistään.

Järveä suojelevaa järjestöä ympäristötilanne on huolestuttanut jo pitkään.

Säästyneet rahat työläisten hyväksi

Uusi kastelujärjestelmä Red land roses -tilalla  on laskenut  tuotantokuluja. 

Säästyneillä rahoilla ruusutila tarjoaa työntekijöilleen erilaisia etuja kuten koulutusta ja terveyspalveluja.

”Uusi järjestelmä auttaa meitä kierrättämään vettä ja suojelemaan ympäristöä. Se myös alentaa henkilöstön tarvetta 40 prosentilla. Nykyinen kastelujärjestelmä voidaan hoitaa neljällä työntekijällä”, kertoo johtaja Aldric Spindler.

Vettä säästyy noin 5 000 litraa vuorokaudessa.  

Ruusutarha, Kenia, ruusu. Kuva: Alan Muturi.Ruusut valmiina lentoon kohti Eurooppaa. Kuva: Alan Muturi.

Samalla, kun vesi on pantu kiertämään, on uusittu myös tuholaisten torjuntatapoja.

Turvallisempi työympäristö on auttanut Red land rosesia sekä muita kukkatiloja putsaamaan mainettaan ihmisoikeusrikkojina.  

Markkinat vetävät taas

”Naivashan ruusutilojen lähellä asuvat yhteisöt ovat huojentuneita, kun ympäristöongelmat saavat vihdoin huomiota. Samalla viljelyyn tarvittavaa vettä on ollut riittävästi”, toteaa työnjohtaja Kibe Mungai.

”Uudet ympäristöä säästävät käytännöt ovat näkyneet myös tuotteidemme laadussa. Tämä on nostanut hintoja ja lisännyt asiakkaiden määrää. Yhä useampi haluaa ostaa ympäristöystävällisesti tuotettuja kukkia”, Mungai jatkaa.

Red land roses on Kenian suurin tuottaja Itä-Euroopan markkinoilla. Venäjä ostaa sen tuotannosta lähes puolet . Suomeen tuotannosta tuodaan noin viisi prosenttia.

Johtaja Aldric Spindler kertoo, että Suomessa tuotteesta saa hyvän hinnan ja ympäristöystävällisyys merkitsee.

”Kukkamme ovat laadukkaita, ja olemme yksi kalleimmista tuottajista Itä-Euroopan markkinoilla. Pidämme kiinni hyvästä järjestelmästä, koska se suojelee samalla luontoa”, Spindler toteaa.

Evans Wafula ja Eeva Suhonen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tässä palvelussa myös

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 24.1.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi