Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

A-luokan matkoja Nicaraguaan? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 20.1.2013

A-luokan matkoja Nicaraguaan?

Nicaraguassa vieraillut Unicefin hyvän tahdon lähettiläs Jyrki 69 kampanjoi lapsikauppaa ja lasten seksuaalista hyväksikäyttöä vastaan. Nicaraguassa alati kasvava matkailubisnes voi pahimmillaan lisätä lasten hyväksikäyttöä.

Jyrki 69 Nicaraguassa. Lapsikauppa. Kuva: Jussi KivipuroBluefieldsissä Unicefin hyvän tahdon lähettiläs Jyrki 69 vieraili muun muassa El Canalin slummialueella. Kuva: Jussi Kivipuro

Miesten kesken Hampurissa, tyttöporukalla tunturihotellissa ja peräkammarin pojan yksinäinen talvi Thaimaassa. Matkakohteilla on leimansa. Yhdessä niistä lukee ”seksi”.

Nicaragua on matkakohteena vielä pahasti naapureidensa varjossa. Costa Rica ja Guatemala, Kuuba, Meksiko ja Dominikaaninen tasavalta ovat osanneet ja pystyneet tuotteistamaan rantansa, sademetsänsä, ruokansa ja musiikkinsa jo vuosikymmeniä sitten. Nicaragua tekee sitä nyt.

The New York Times listasi Nicaraguan kolmanneksi, kun se julkisti vuoden 2013 kiinnostavimmat matkailukohteet. Lehden mukaan Nicaragua tarjoaa ekomatkailua ja gurmeeta.

Uusin matkailun megaprojekti Nicaraguassa on nimeltään Guacalito. Tyynenmeren rannalle on rakennettu täysimittainen golfkenttä ja viiden tähden matkailukeskus spa- ja fitness-palveluineen. Luonnon ystävää miellyttää se, että jetsetin lomaparatiisi on upotettu näkymättömäksi ympäröivään maisemaan, ja lastensuojelijaa se, että alueen lapset ja nuoret otettiin mukaan projektiin jo Guacaliton suunnitteluvaiheessa.

Sadan päivän ajan lapset ja nuoret valokuvasivat ja videoivat mahdollisia ongelmia, esimerkiksi puutteita jätteiden käsittelyssä tai lapsityövoiman käyttöä.

Aina ei ole näin. Lapset unohtuvat kokonaan tai, mikä ilkeintä, muistetaan väärällä tavalla. Esimerkiksi Nicaraguan nimekkäimmässä kaupunkimatkailukohteessa, Granadassa, lapsi tai nuori päätyy liian usein ulkomaalaisen matkailijan sänkyyn. Haavoittuvassa asemassa on sekä tyttöjä että poikia.

Seksikatu Granadassa. Kuva: Jussi KivipuroSeksikauppaa käydään turistikaduilla mutta myös vähemmän hohdokkaassa ympäristössä, kuten tällä granadalaisella sivukadulla. Kuva: Jussi Kivipuro

Lapsi tai nuori voi joutua seksityöläiseksi joko rikollisen henkilön määrätietoisen manipuloinnin kautta, tai rahaa tarvitsevien perheenjäsenten vaatimuksesta.

Perinteiset normit, jotka hyväksyvät lapsiin ja naisiin kohdistuvan väkivallan, luovat pohjaa lasten seksuaaliselle hyväksikäytölle myös matkailun näkökulmasta. Nicaraguan lait kieltävät väkivallan ja esimerkiksi naisten ja lasten poliisit (comisaría de la mujer y la niñez) tekevät voimavaroihinsa nähden hyvää työtä, mutta asioiden parantamiseksi ja uusien ongelmien ehkäisemiseksi tarvittaisiin muutosta myös lasten ja vanhempien arvoissa ja asenteissa.

Tilastoja lapsikaupan ja seksuaalisen hyväksikäytön uhreista Nicaraguassa on toistaiseksi niukasti. Raportoituja tapauksia on vuosittain noin tuhat, mutta todellinen määrä on moninkertainen.

Todellisten lukujen kartoittaminen on yksi Unicef Nicaraguan uuden viisivuotisen kampanjan tavoite. Lapsikaupan ja lasten seksuaalisen hyväksikäytön ehkäiseminen on todellisten lukujen valossa helpompaa ja tehokkaampaa.

Kampanjan keulakuvaksi kutsuttu Unicefin hyvän tahdon lähettiläs Jyrki Linnankivi eli Jyrki 69 kävi 14. tammikuuta tutustumassa tilanteeseen Granadassa sekä Atlantin rannikolla Bluefieldsin ja Laguna de Perlasin alueilla. Atlantin rannikolla lapsikaupan ja lasten hyväksikäytön ongelmaa pahentaa Pohjois- ja Etelä-Amerikan välinen huumeitten ja huumerahojen salakuljetus.

Niina Mälkiä

Lisää aiheesta:

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 23.7.2013


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi