Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Suomalaisarkkitehdit rakentavat ekotaloa Kambodžan nuorisolle - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 7.1.2013

Suomalaisarkkitehdit rakentavat ekotaloa Kambodžan nuorisolle

Maasta, muovipulloista ja rikkaruohon tapaan kasvavasta bambusta rakennetaan talo, jossa tullaan opiskelemaan taitoja työelämää varten.

Kambodzha, suomalaisarkkitehdit, rakennus. Kuva: Sirpa Pietilä.Rakennustöitä urakoitsijan kanssa valvova Elina Tenho toivoo, että kylän nuorten haaveet talon käytöstä toteutuvat. Kuva: Sirpa Pietilä.

Phnom Penhin köyhälle Kouk Khleangin taajama-alueelle rakenteilla oleva nuorisotalo palvelee valmistuttuaan koko kyläyhteisöä toimimalla tiedonvälityskeskuksena ja paikkana, jossa voidaan järjestää juhlia ja harrastaa.

Talon ensisijainen tehtävä on kuitenkin tarjota kylän nuorille mahdollisuus lisäopiskeluun ja työkokemuksen hankkimiseen.

Hankkeen toteuttajana on Aalto-yliopiston arkkitehtiopiskelijoiden Komitu-ryhmä, joka haluaa luoda sosiaalisesti ja ekologisesti kestävää arkkitehtuuria. 

”Pyrimme kaikessa rakentamisessa ekologisesti kestäviin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin, paikallisen kulttuurin ja ilmaston ehdoilla”, sanoo Komitu-ryhmästä tällä hetkellä Kambodžassa oleva Elina Tenho.

Rakennusmateriaaleina käytetään muun muassa maa-aineksesta tehtyjä tiiliä, kierrätettyjä muovipulloja ja bambua.

Bambu on Kambodžassa ekologinen ja kestävä vaihtoehto. Se kasvaa kuin rikkaruoho, sadeaikana jopa metrin vuorokaudessa.

”Alun perin tarkoituksemme oli käyttää bambua enemmänkin. Siihen on kuitenkin suhtauduttu materiaalina nihkeästi, sillä sitä on pidetty perinteisesti köyhien materiaalina”, Tenho kertoo.

Talon seinissä käytettävät maatiilet puristetaan hiekasta ja maa-aineksesta, joihin sekoitetaan kuusi prosenttia sementtiä. Maatiilet ovat ekologisempia kuin tavalliset tiilet, joiden polttamiseen kuluu paljon energiaa.

Myös sadeveden kerääminen huomioidaan rakentamisessa.

Kyläyhteisö mukana suunnittelussa

Kouk Khleangin kyläyhteisön jäsenet ovat olleet aktiivisesti mukana suunnittelutyössä. Näin on saatu tärkeää tietoa käyttäjien tarpeista, paikallisista sosiaalisista olosuhteista ja toiveista liittyen rakennuksen ulkonäköön.

Myös kambodžalaiset arkkitehti- ja insinööriopiskelijat ovat voineet seurata hankkeen edistymistä.

Kambodzha, rakennus. Kuva: Sirpa PietiläNuorisotalon kantavat rakenteet ovat nyt valmiit ja bambujen ja maatiilien asennus on hyvällä mallilla. Talon viimeistely on kiinni jatkorahoituksesta. Kuva: Sirpa Pietilä.

Hanketta toteutetaan yhteistyössä kahden kambožalaisen järjestön kanssa. Cambodian Volunteers for Societyn ja Khmer Kampuchea Krom for Human Rights and Development Associationin on tarkoitus ottaa vastuu talon toiminnasta sen valmistuttua.

”Kumppanijärjestöillämme on hyvä kontakti kyläläisiin ja he haluavat erityisesti aktivoida nuoria. He järjestävät kerran kuussa tapaamisia, joissa pohditaan nuorten ongelmia ja mahdollisuuksia”, Tenho tarkentaa.

Kokoontumisia on aiemmin pidetty kyläläisten kotona. Valmistuessaan nuorisotalo tarjoaa koko kylän käyttöön tarkoitetun juhla- ja kokoustilan keittiöineen, käsityöhuoneen, mopoverstaan sekä opetus- ja toimistotilan.

Nuoret tahtovat parantaa työmahdollisuuksiaan

Kouk Khleangin perheet ovat köyhiä ja moni nuori on joutunut jättämään koulun kesken.

Nuorisotalon tärkein tavoite onkin tarjota mahdollisuus opiskella englantia, tietokoneen käyttöä ja muuta työelämässä tarvittavia taitoja.

Kambodzha, suomalaisarkkitehti, rakennus. Kuva: Sirpa PietiläKylän nuoret, 18-vuotias Rady ja 17-vuotias Sambat, toivovat mahdollisuutta lisäkoulutukseen, joka auttaisi työpaikan saannissa. 12-vuotias Cholsa on inspiroitunut projektia seuratessaan ja haluaa isona arkkitehdiksi. Kuva: Sirpa Pietilä.

”Nuoret ovat saaneet osallistua talon suunnitteluun alusta asti ja ovat olleet innolla mukana. Suurimpana toiveena on saada sellaista koulutusta, joka parantaisi mahdollisuuksia saada töitä”, kertoo kylän nuorten parissa työskentelevä projektipäällikkö Son Chum Chuon KKKHRDA-järjestöstä.

”Paikalliset yliopisto-opiskelijat ovat jo ilmoittaneet halukkuutensa opettaa vapaaehtoispohjalta kylän nuoria. Suunnitteilla on myös, että lääkäriopiskelijat voivat antaa konsultointia toimistotilassa”, Tenho lisää.

Viimeistelyyn tarvitaan vielä rahaa

Nuorisotalon rakennustyöt saatiin käyntiin helmikuussa 2012. Projekti oli kaatua jo urakkasopimuksiin, joiden kustannukset ylittivät arviot.

Ensimmäisen urakoitsijan osoittautuminen epäluotettavaksi hidasti töiden etenemistä ja aiheutti lisäkuluja. Uusi, paikallinen urakoitsija on osoittautunut ammattitaitoiseksi.

”Haasteena on ollut ajan ja rahan puute, sillä me Komitu-ryhmäläiset olemme tehneet hanketta opiskelun ja päätoimen ohessa. Nyt rakennustyöt sujuvat, ja toivon että saamme talon valmiiksi. Tarvitaan kuitenkin lisärahoitusta, jotta nuoret saavat hartaasti odottamansa talon käyttöönsä”, Tenho muistuttaa.

Sirpa Pietilä

Suomi tukee kolmella tavalla

  • Nuorisotalohanke on saanut ulkoasiainministeriön kulttuurialan kehitysyhteistyön tukea vuosina 2011 ja 2012.
  • Komitu-ryhmän Noora Aaltonen, Sisko Hovila, Tuuli Kassi, Maiju Suomi, Elina Tenho ja Inari Virkkala ovat vuorotelleet Kambodžassa valvoen projektin etenemistä.
  • Komitu-ryhmän suomalainen taustajärjestö Ukumbi ry tarjoaa arkkitehtipalveluja vähäosaisille väestöryhmille, pääosin kehitysmaissa.
Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi