Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Itsekäskin siirtolainen lähettää kotiin rahaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 20.12.2012

Itsekäskin siirtolainen lähettää kotiin rahaa

Rahan lähettäminen kotimaahan ei ole aina vain hyväntahdon ele. Sillä voidaan myös varmistaa, että sukulaiset pitävät hyvää huolta ulkomailla asuvan omaisuudesta eivätkä jätä häntä perinnöttömäksi, kertoo gradupalkinnon saanut tutkimus.

Yliopistojen kehitysyhteistyöverkoston Unipidin ja Kehitystutkimuksen seuran ensimmäistä kertaa myöntämän gradupalkinnon sai Laura Ansala Aalto-yliopistosta.

Hänen taloustieteen alan tutkimuksensa perustuu Maailmanpankin ja Afrikan kehityspankin tekemään laajaan kotitalouskyselyyn, jossa selvitettiin kotitalouksien saamia rahansiirtoja sekä kotimaasta että ulkomailta.

Ansalan mukaan on yleistä olettaa, että rahalähetykset sukulaisille perustuvat pelkkään altruistiseen auttamishaluun. Hänen tutkimuksensa perusteella näin ei kuitenkaan ole. 

Laura Ansala. Kuva: Johanna Latvala.Laura Ansala kertoo, että rahalähetyksiin on monia syitä. Kuva: Johanna Latvala.

“Rahan lähettämiseen on useita ja itsekkäämpiäkin motiiveja. Auttaminen on toki yksi, mutta rahalla halutaan myös varmistaa, että sukulaiset pitävät hyvää huolta ulkomailla asuvan omaisuudesta tai vaikkapa maasta. Rahalla voidaan myös maksaa takaisin opintoja varten saatua lainaa.”

Toisaalta rahaa voidaan lähettää myös siksi, että kunnioitus sukuyhteisössä säilyisi tai ettei siirtolainen menettäisi perimisoikeuttaan.

Nigeria suurin vastaanottaja Afrikassa

Maailmanpankin tuoreen raportin mukaan Nigeria on maailman viidenneksi suurin ja Afrikan suurin rahalähetysten vastaanottaja 21 miljardilla dollarillaan vuodessa. Rahalähetykset ovat moninkertaisia maan viralliseen kehitysapuun nähden.

Ansalan aineistosta käy ilmi, että siirtolaisuus Nigeriassa on yleisimmin maan sisäistä. Sen jälkeen muutetaan OECD-maihin ja vasta sitten muihin Afrikan maihin.

OECD-maissa asujat ovat keskimäärin vanhempia ja useammin miehiä. Heistä suurimmalla osalla on joko toisen tai kolmannen asteen koulutus ja 77 prosenttia heistä työskentelee.

OECD-maissa asuvista nigerialaisista siirtolaisista 70 prosenttia lähettää rahaa perheelleen. Heidän lähettämänsä rahasummat ovat suurempia kuin ugandalaisten tai senegalilaisten.

Keskimäärin OECD-maissa asuva nigerialaissiirtolainen lähettää kotiinsa rahaa 2 590 dollaria vuodessa, kun taas maan sisäiset siirtolaiset lähettävät vain 431 dollaria.

Arkimenoihin, koulutukseen ja investointeihin

Kaikista vastaanotetuista rahoista käytetään Nigeriassa noin 20 prosenttia koulutukseen. Ulkomailta tulevista rahoista neljänneksellä ostetaan maata.

Loput rahat menevät jokapäiväiseen elämiseen, sairauskuluihin tai muihin investointeihin, kuten talon tai maatalouskoneiden hankkimiseen.

Ansalan käyttämän aineiston keräämisen jälkeen mobiilimaksujärjestelmät ovat kasvaneet räjähdysmäisesti, erityisesti Itä-Afrikassa.

“Ne monipuolistavat rahan lähettämistä, ja kuriireille maksettavat maksut jäävät pois, jolloin vastaanottajat saavat koko lähetetyn summan.”

Lähetykset eivät korvaa virallista kehitysrahoitusta

Maailmanpankki arvioi, että virallisten rahalähetysten määrä kehitysmaihin ylittää tänä vuonna 400 miljardia dollaria.

Vaikka siirtolaisten lähettämät rahamäärät ovat kolminkertaisia viralliseen kehitysapuun verrattuna, Ansalan mukaan ne eivät missään nimessä tule korvaamaan sitä.

“Rahalähetysten kehitysvaikutuksista ei tiedetä paljoa, mutta niistä hyötyvät kuitenkin lähinnä yksittäiset perheet tai suvut, jotka voivat edistää omaa elämäänsä ja kouluttaa lapsiaan. Laajempiin yhteisöihin ne eivät kuitenkaan välttämättä vaikuta. Tarvitaan ehdottomasti myös virallista kehitysrahoitusta, jolla voidaan toteuttaa suuria, kaikkia hyödyttäviä projekteja.”

Johanna Latvala

Laura Ansala: Motives, channels and migration for remittances: Evidence from Uganda, Senegal and Nigeria. Aalto-yliopisto, Kauppakorkeakoulu, taloustieteen laitos, 2012.

Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi