Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Mauritius: Köyhä maa muuttui veroparatiisiksi - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 14.12.2012

Mauritius: Köyhä maa muuttui veroparatiisiksi

Mauritius nousi köyhästä maasta ensin talousihmeeksi, sitten veroparatiisiksi. Ihmeen takaa löytyy myös onnistunutta talouspolitiikkaa.

”Rauhallisen kehityksen mahdollisuudet näyttävät heikoilta”, totesi talousnobelisti James Meade Mauritiuksesta ennen sen itsenäistymistä.

Mauritius itsenäistyi Britanniasta vuonna 1968, jolloin se oli köyhä saarivaltio ilman merkittäviä kilpailuetuja.

Ennustus meni pieleen.

Maailmanpankin tutkijan Ali Zafarin mukaan Mauritiuksen bruttokansantuote henkeä kohti kymmenkertaistui vuosina 1970–2010. Reilun miljoonan asukkaan saarivaltio on nyt suunnilleen samalla tasolla kuin Bulgaria ja Romania, vaikka sen lähtötaso oli huomattavasti niitä alhaisempi.

Miksi Mauritius menestyi?

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n tutkijat Arvind Subramanian ja Devesh Roy kokosivat ”Mauritiuksen ihmeestä” tehtyjä tutkimuksia artikkeliinsa, joka ilmestyi vuonna 2001. Siitä selviää, että menestys oli monen tekijän summa.

Mauritius kehitti sisämarkkinoitaan vahvojen tullimuurien suojassa. Samaan aikaan se tuki kokoonpano-, vaate- ja muuta vientiteollisuutta perustamalla eritystuotantoalueen vuonna 1971. Alueelle sai tuoda ilman tulleja vientiteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita. Yrityksille annettiin verotukiaisia. Työlainsäädäntö ja palkat olivat muuta maata vaatimattomampia.

”On syytä huomata, että Mauritiuksen taloudellista menestystä on pidetty yllä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n maiden tyylisellä sosiaalipolitiikalla”, IMF:n tutkijat selittävät.

Mauritiuksella on vahva ammattiyhdistysliike ja keskitetyt palkkasopimukset, perustuotteiden hintoja on säännöstelty ja sosiaaliturva on korkea.

Koko maa hyötyi työpaikoista ja niiden tuomista vientituloista. Samalla tuotantoa kehitettiin hiljalleen yksinkertaisesta kokoonpanoteollisuudesta monimutkaisempiin tuotteisiin, kuten elektroniikkaan.

”Vahvan talouskasvun ja suosiollisen väestörakenteen vuoksi järjestelmä ei ole toistaiseksi vaatinut tuekseen korkeita veroasteita”, IMF:n tutkijat toteavat.

Talouskasvu ja työikäisten suuri osuus väestöstä auttoivat kehittämään myös sosiaaliturvaa, josta hyötyivät kaikki kansalaiset, niin työssäkäyvät aikuiset kuin vanhukset ja lapset.

Mauritius on myös nauttinut suosiollisista kauppasopimuksista Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kanssa. Vapaatuotantoalueen tuotteita on voitu viedä isoille markkina-alueille pienemmillä tulleilla kuin monesta kilpailijamaasta.

Tunnettu veroparatiisi

Mauritius on myös Afrikan tunnetuin veroparatiisi. Veroparatiisilait säädettiin 1990-luvun alussa. Tuotanto oli edennyt perustuotannosta korkeamman jalostusasteen liiketoiminnaksi, ja seuraavaksi kehitysmahdollisuudeksi nähtiin rahoituspalvelut.

Nykyisin jopa 40 prosenttia Intiaan tulevista investoinneista saapuu Mauritiuksen kautta.

Mauritiuksen veroparatiisitoiminnan taustalla onkin sopimus, jonka se solmi Intian kanssa 1980-luvun alussa kaksinkertaisen verotuksen välttämisestä. Sopimuksen avulla Intiassa olevista omistuksista on voitu maksaa pienempiä veroja, kunhan ne on kierrätetty Mauritiuksen kautta.

Nyt veroparatiisitoiminta on uhattuna. Intia sääti maaliskuussa 2012 yleisen verojen välttelyn vastaisen lain. Se ulottaa Intian verottajan kouran moniin Mauritiukselta tehtyihin sijoituksiin.

Vaikka Mauritius tunnetaan yhä veroparatiisina, sen teollisuuspolitiikan historia muistuttaa tullimuureineen enemmän Etelä-Korean valtiovetoista kehitysmallia kuin säätelemätöntä talousihmettä.

Nykyisin aggressiivinen vienninedistämispolitiikka on kielletty, sillä Mauritiuksen viennille antamat edut olisivat Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöjen vastaisia. Maailma on muutenkin muuttunut. Maailman työjärjestön ILOn mukaan alle 30 valtiota tarjosi eritystalousalueita 1970-luvulla. Nyt niitä on yli sata.

MATTI YLÖNEN

Kirjoittaja on vapaa toimittaja, tutkija ja tietokirjailija.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Päivitetty 14.12.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi