”Toivoa on aina”, sanoo Imlaag Shareef, joka ajautui 12-vuotiaana kokeilemaan heroiinia.
Olen 32-vuotias Imlaag Shareef Malediiveilta. Asun saarivaltion pääkaupungissa Malessa vaimoni ja pienen poikani kanssa. Lapseni syntymä on parasta, mitä elämässäni on tapahtunut. Saamme toisen lapsen loppuvuonna.
Lapsuudenkodissani oli paljon ongelmia, ja monet tuttavapiirissäni käyttivät huumeita. Ajauduin 12-vuotiaana itsekin kokeilemaan heroiinia. Malediiveilla huumeiden käytön vaaroista ei silloin vielä tiedotettu, enkä tiennyt käytön aiheuttavan riippuvuutta.
Koulunkäyntini päättyi yhdeksänteen luokkaan huumeiden vuoksi.
Yritin lopettaa heroiinin käytön useaan otteeseen, mutta se oli vaikeaa, koska en saanut riittävästi ammattimaista tukea vieroitushoidon jälkeiseen elämääni. Nyt olen onneksi päässyt irti huumeista ja suoritan psykologian tutkintoa verkko-opiskeluna.
Työskentelen Society For Women Against Drugs -järjestössä. Tarjoamme huumeiden käytön lopettaneille neuvontaa ja jälkiseurantaohjelman.
Järjestämme heille myös elämänhallintaan ja työllistymiseen liittyviä kursseja. Katutyöntekijämme kertovat huumeongelmaisille toiminnastamme.
Haluamme ehkäistä huumeiden käytön leviämistä, auttaa huumeriippuvaisia lopettamaan ja rohkaista entisiä käyttäjiä pysymään päihteettömällä tiellä.
Elän onnellista perhe-elämää. Haluan, että lapseni saavat varttua ehjässä perheessä, jossa ei ole päihdeongelmia.
Työskentelen edelleen huumeriippuvaisten parissa ja olen toivottavasti pystynyt auttamaan mahdollisimman monia pääsemään eroon huumeista ja löytämään uuden suunnan elämälleen.
Intohimoni on auttaa muita ihmisiä. Toivon, että Malediivien huumeongelmaan löytyy ratkaisuja yhteistyössä valtion, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa.
Psykologian opinnoistani tulee varmasti olemaan paljon apua elämäntehtävässäni.
Kenties voisin perustaa oman kansalaisjärjestön, jossa autetaan huumeista riippuvaisia ihmisiä. Haluan edistää ennaltaehkäisevää työtä ja huumevalistusta.
Päihdeongelmaisia ei saa jättää yhteiskunnan ulkopuolelle, vaan heille tulee tarjota tukea. Toivoa on aina, ja huumeista eroon pääseminen on mahdollista.
Mari Romppanen