Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Digitarina: Etiopialaisten äitien laittamaa ruokaa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Nettivideot

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Tallenteet, Uutiset, 5.12.2012

Digitarina: Etiopialaisten äitien laittamaa ruokaa

Ravintolayrittäjyyden ansiosta etiopialaisella Meseret Mekonenilla on töitä ja päänsä päällä katto, joka ei vuoda.

”Herään aikaisin aamulla ja valmistan ruokaa miehelleni ja lapsilleni. Sen jälkeen lähden töihin ravintolaan. Enää ei tarvitse vain istua kotona ja olla tekemättä mitään”, Meseret Mekonen sanoo ylpeästi.

Mekonen kuuluu vuonna 2009 perustettuun Enatoch Baltina -osuuskuntaan. Nimi kääntyy suomeksi ”Äitien keittiöksi”. Baltina viittaa perinteiseen etiopialaiseen ruokakulttuuriin ja ruuanvalmistustaitoon. Osuuskunnan kaksitoista jäsentä pyörittää vaatimatonta mutta menestyvää ravintolaa pääkaupunki Addis Abeban laitamilla.

Kimmokkeen osuuskunnan perustamiseen naiset saivat Maedot-kansalaisjärjestön kurssilta, jossa osallistujille opetettiin yrittäjyyden perusteita ja rohkaistiin osuustoimintaan pienen lainan avulla.

Nyt kolme vuotta myöhemmin osuuskunnan ravintolalla on vakiintunut asiakaskunta ja se tuottaa voittoa. Lisäksi osuuskunnan naiset huolehtivat ala-asteen kouluruokailun järjestämisestä.

”Tuotto menee tilan vuokraan, raaka-aineiden hankkimiseen ja meidän palkkoihimme. Olemme jo maksaneet velkamme Maedotille takaisin. Ylijäämä talletetaan osuuskuntamme pankkitilille”, Mekonen selittää.

Osuuskunta paikkaa pankin virkaa

Enatoch Baltina -osuuskunnan naiset ovat sopineet, että jäsenet voivat lainata osuuskunnalta rahaa bisnesideoidensa kehittämiseen ja muuhun hyödylliseen käyttöön. Takaisinmaksuaika on joustava ja korko matala.

Osa osuuskunnan jäsenistä on lainan ansioista onnistunut luomaan tuottoisia sivubisneksiä.

Etiopia, yrittäjyys, naiset. Kuva: Laura MeriläinenMeseret Mekonen on ylpeä uudesta asunnostaan. Osuuskunnan lainan avulla hän sai käsirahan maksettua. Tienaamillaan palkoilla Mekonen on hankkinut kotiin television ja leipäkoneen. Kuva: Laura Meriläinen

Lainan avulla naiset esimerkiksi ostavat tukkukauppiailta vihanneksia myydäkseen niitä eteenpäin voitolla paikallisilla toreilla.

Monelle köyhälle etiopialaiselle osuuskuntien myöntämät mikroluotot ovat ainoa keino aloittaa pienimuotoista yritystoimintaa.

Pankista voi toki anoa lainaa, mutta lyhytaikaisten lainojen korot ovat Etiopian pankeissa hyvin korkeita, ja lainan saanti on epävarmaa.

Etiopiaa on viime vuosina koetellut inflaatio, joka on nostanut hintoja. Mikroluottoja myöntäville osuuskunnille se tarkoittaa sitä, että osuuskuntien jäsenet tarvitsevat yhä suurempia lainoja.

Mikrolainan ansiosta ulos peltihökkelistä

Mekonen sai osuuskunnaltaan lainan oman asunnon ostamista varten. Lainan avulla hän pystyi maksamaan asunnon käsirahan ja ottamaan pankista lainaa. Asunto kuuluu valtion rakennuttamiin omistusasuntoihin, joita myydään köyhälle väestölle markkina-arvoa edullisempaan hintaan.

”Muutamia vuosia sitten osuuskunnan laina riitti käsirahaan. Nyt näidenkin asuntojen hinnat ovat nousseet niin, ettei minulla olisi enää varaa ostaa tätä asuntoa”, Mekonen sanoo.

Hallitus kannustaa kansalaisia muodostamaan osuuskuntia työllistääkseen itsensä. Vaikka maa on kehittynyt paljon, 80 miljoonan asukkaan Etiopiassa työttömyysaste on edelleen korkea.

Enatoch Baltina -osuuskunta on yksi noin 30 000 Etiopian osuuskunnasta, jotka ovat auttaneet luomaan työpaikkoja ja yritysmahdollisuuksia köyhälle väestölle.

”Osuuskunnan ansiosta en asu enää vuotavassa peltihökkelissä vaan minulla on tämä täydellinen koti”, Mekonen iloitsee.

Osuuskuntien myöntämät lainat auttavat kehitysmaissa monia

Kehitysmaissa osuuskuntien myöntämät mikrolainat palvelevat erityisesti köyhää väestöä, jolla ei muuten olisi mahdollisuuksia saada lainaa oman yritystoiminnan aloittamiseen.

Mikrolainan määrä vaihtelee muutamista kymmenistä euroista satoihin euroihin, osuuskunnan koosta ja lainan käyttötarkoituksesta riippuen.

Osuuskuntien mikrolainojen korot ovat alhaisemmat kuin pankin lainan korot. Kehitysmaissa osuuskunnan lainan vakuudeksi riittää usein pelkkä suullinen sopimus tai joissakin tapauksissa pantiksi käy kodin elektroniikka tai kotieläimet.

Kehitysmaissa mikrolainat voivat parantaa erityisesti naisten elämänlaatua. Tutkimusten mukaan ongelmaksi saattaa muodostua se, että naiset eivät saa itse päättää, mihin laina käytetään, vaan lainan käytöstä päättää aviomies.

Osuustoiminnalla on Etiopiassa pitkät perinteet. Mikroluottoja myöntää noin 30 prosenttia Etiopian osuuskunnista.

Etiopiassa jo 140 äitiä on aloittanut oman yritystoimintansa Maedot-kansalaisjärjestön avustamien osuuskuntien kautta myönnettyjen mikroluottojen avulla.

Lähteet:

 

Teksti: Laura Meriläinen / Osuuskunta Glokaali
Digitarina: Osuuskunta Glokaali

Osa 3/5. Viisiosainen juttusarja kertoo osuustoiminnasta eri näkökulmista. Osuustoiminta voi edistää etenkin haavoittuvimpien väestönosien hyvinvointia kehitysmaissa. Vuonna 2012 vietetään YK:n kansainvälistä osuustoiminnan vuotta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 5.12.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi