Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Saako Vietnamin menestystarina jatko-osaa? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Teemat: Uutisia

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 3.12.2012

Saako Vietnamin menestystarina jatko-osaa?

Köyhyyden vähentämisestä kuuluisaksi tullut Vietnam tarvitsee uusia keinoja, jotta eriarvoistuminen saataisiin pysäytettyä, sanovat asiantuntijat.

Vietnam, Hanoi, liikenne. Kuva: AdamCohn/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0 Liikennettä Hanoissa. Yhä useammat vietnamilaisnuoret muuttavat kaupunkiin etsimään töitä. Kuva: AdamCohn/Flickr, CC BY-NC-ND 2.0

”Kaupunkeihin on ihan selvästi syntynyt keskiluokka. Nuoret ihmiset istuvat kahviloissa, heillä on varallisuutta käydä elokuvissa. Se näkyy myös kännyköiden ja mopojen määrässä ja laadussa”, kuvailee Suomen Hanoin suurlähetystön erityisasiantuntija Katja Hirvonen nyky-Vietnamia.

Vietnam tunnetaan maana, joka aikoinaan puolitti köyhien määrän ennätysajassa. Maailmanpankki kutsuu maata kehityksen menestystarinaksi.

Vielä vuonna 1993 Vietnam oli maatalousvaltainen maa, jonka asukkaista 58 prosenttia eli kansallisen köyhyysrajan alapuolella. Nykytilastojen mukaan osuus on enää noin 14,5 prosenttia.

Myös koulutus- ja terveyspalvelut ovat kohentuneet ja äitiys- ja lapsikuolleisuus vähentyneet.

Edistyksen taustalla on voimakas talouskasvu, joka syntyi, kun kommunistista maata alettiin vuodesta 1986 lähtien muovata markkinataloudeksi.

Maa avautui maailmankaupalle ja ulkomaisille investoinneille, vientiä kasvatettiin ja teollisuuteen syntyi työpaikkoja. Köyhimmät hyötyivät etenkin maatalouden vapauttamisesta.

Kulttuurista luovuttava muutoksen vuoksi

Vaikka Vietnamin köyhyyden väheneminen on ollut kehitysmaiden joukossa poikkeuksellista, nyt kehitys on alkanut hidastua.

”Köyhyys on vähentynyt aika tasaisesti, mutta nyt on ilmenemässä eriarvoistumista. On saavutettu taso, jossa kaikkein köyhimmät eivät enää pääsekään mukaan vanhoilla keinoilla”, Hirvonen kuvailee.

Samaa mieltä on Vietnamin kehitysyhteistyöstä väitöskirjaa tekevä tutkija ja Vietnam-seuran puheenjohtaja Minna Hakkarainen.

Hän harmittelee, kuinka aiemmin tasa-arvoa korostaneessa Vietnamissa esimerkiksi koulutukseen ja terveydenhuoltoon on tullut enemmän maksullisuutta. Maaseudun köyhille pienetkin maksut ovat merkittäviä.

”Niille, joilla ei ole käteistä, käy yhä vaikeammaksi päästä edes peruspalvelujen piiriin. Se tarkoittaa sitä, että he jäävät koko ajan jälkeen suhteessa muuhun väestöön.”

Erityisen heikosti Vietnamissa menee etnisillä vähemmistöillä, joista puolet elää köyhyydessä. He asuvat syrjäseuduilla, jossa elinkeinot ovat rajallisemmat ja palvelut heikommat.

Vietnam, köyhyys, pelto, viljelijä. Kuva: @ndres1/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0Vietnamilaisviljelijä levittää tuholaismyrkkyä pellolle. Köyhimmät ovat Vietnamissa hyötyneet etenkin maatalouden vapauttamisesta, mutta suurin osa köyhistä elää edelleen maaseudulla. Kuva: @ndres1/Flickr, CC BY-NC-SA 2.0

Maailmantalouteen integroitumiseen ja vientivetoiseen maatalouteen siirtyminen tarkoittaa vähemmistöille pahimmillaan omasta kulttuurista luopumista.

”Vietnamissa kuulee usein, että nämä ihmiset ovat takapajuisia. Markkinatalous on käsitteellistytty ikään kuin kokonaiseksi elämäntyyliksi. Jos et halua pelata näillä pelisäännöillä, olet takapajuinen, etkä ymmärrä omaa parastasi”, Hakkarainen kuvailee.

Yksityiskoulut huono ratkaisu

Hirvosen mukaan Vietnamin kehitys on vielä kesken, ja sen tiedostavat viranomaiset itsekin.

Halpatyövoimaan perustunut talouskasvu ei enää riitä. Kasvu on jo hidastunut, ja samaan aikaan ilmastonmuutos voi aiheuttaa lisäpaineita. Monet köyhyyden reunalla keikkuvat uhkaavat pudota takaisin köyhyyteen.

Tarvitaan siis uusia keinoja. Vietnamin viranomaiset itse ovat ottaneet tavoitteekseen osaamisyhteiskunnan ja koulutukseen panostamisen nykyisen teollisuusyhteiskunnan sijaan.

Hakkaraisen mukaan koulutuksella on iso potentiaali. Vietnamin tapauksessa haetaan kuitenkin mahdollisimman nopeasti mahdollisimman osaavaa yhteiskuntaa, mikä on vaikea yhtälö.

”Koulutussektori on avattu kilpailulle, yksityiskouluja on esikoulusta yliopistoihin. Mahdollisimman monia yritetään saada ulkomaisiin yliopistoihin. Tämä ei lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa”, hän toteaa.

Teija Laakso / maailma.net

Juttusarjassa käsitellään YK:n vuosituhattavoitteiden toteutumista Suomen kehitysyhteistyön pääkumppanimaissa.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 4.12.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi