Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Digitarina: Mosambikissa hunaja työllistää maalla ja kaupungissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Globaalikasvatus: Nettivideot

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Tallenteet, Uutiset, 7.11.2012

Mosambikissa hunaja työllistää maalla ja kaupungissa

Mosambikilainen Matilde Mahomane Naimon ei suostu kituuttamaan olemattomalla eläkkeellä, vaan tekee töitä osuuskuntansa hunajakaupassa.

76-vuotias Matilde Mahomane Naimon liittyi mehiläishoito-osuuskuntaan seitsemäntoista vuotta sitten. Hän on yksi Apicultores de Maputo -osuuskunnan perustajajäsenistä, ja turvaa toimeentulonsa osuuskunnan hunajakaupan myyjänä.

”Kotiin jääminen ei ole vaihtoehto. Eläkkeeni on vain 100 meticalia (noin 2,70 euroa) kuukaudessa – mitä sillä tekee? Joten kannattaa tehdä töitä sen sijaan että olisi eläkkeellä. Osuuskunnasta saamani palkka auttaa maksamaan laskuja, ja olen siitä onnellinen”, Mahomane Naimon sanoo.

Apicultores de Maputo sai hallitukselta luvan pystyttää mehiläispesät pääkaupungin ulkopuolella oleviin eukalyptusmetsiin. Mahomane Naimon tuotti hunajaa kunnes Maputo laajeni pesille asti ja hallitus käski osuuskuntaa siirtämään ne kauas maaseudulle.

”Mehiläispesien siirtäminen olisi ollut kallista ja hankalaa. Meillä ei olisi ollut varaa maksaa polttoainemaksuja ja palkkaa kuljettajalle”, Mahomane Naimon sanoo.

Silloin hän vaihtoi mehiläistarhauksen työskentelyyn osuuskunnan hunajakaupassa.

Hunajantuotanto työllistää luku- ja kirjoitustaidottomia

Osuuskunta päätti kouluttaa maaseudulla asuvia tuottamaan hunajaa.

”Maaseudulla asuu paljon luku- ja kirjoitustaidottomia. Sen takia koulutamme ihmisiä hunajantuotantoon paikallisilla kielillä. Me annamme heille mehiläispesät, suojapuvut ja välineet. Vastineeksi he tuovat meille hunajaa Maputoon myyntiin. Yksi hunajantuottaja tuottaa vuodessa noin 400 kiloa hunajaa. Maksamme yhdestä kilosta 70 meticalia (vajaa kaksi euroa)”, osuuskunnan johtaja João Jaime sanoo.

Osuustoiminta, Mosambik. Kuva: Andrés Moreno Matilde Mahomane Naimon myy hunajaa Apicultores de Maputo -osuuskunnan hunajakaupassa Maputossa. Mosambikilaiset uskovat hunajan parantavaan voimaan ja käyttävät sitä monien sairauksien hoitoon. Kuva: Andrés Moreno

Nykyään osuuskunnalla on kymmenen jäsentä ja lähes 2 000 hunajantuottajaa ympäri Mosambikia. Eri tuottajien hunajaa myydään osuuskunnan brändin alla pääkaupungissa Maputossa.

”Yleensä kun saavun kauppaan, on asiakkaita jo ovella odottamassa. Silloin ei ole aikaa siivoukselle vaan alan heti palvella heitä”, Mahomane Naimon kehaisee.

Osuuskuntien huono maine juontaa sosialismista

Osuuskuntien suurin haaste Mosambikissa on osuustoiminnan tahraantunut imago. Maan itsenäistymisen jälkeen 1970-luvulla maa eli sosialismin aikaa. Tuolloin hallitus patisti kansalaisia perustamaan osuuskuntia, joita se hallinnoi.

Sosialismin kaatumisen jälkeen osuuskunnat muistuttavat yhä kommunismista.

Mosambikilaisten asenteet osuuskuntia kohtaan lämpenevät pikku hiljaa, kun huomataan, että osuuskunnissa valta on jäsenillä, ei maan hallituksella.

Osuustoiminta, Mosambik. Kuva: Laura MeriläinenApicultores de Maputo -osuuskunnan rahastonhoitaja Gioncalo Fernando ja johtaja João Jaime toivovat, että tulevaisuudessa osuuskunnan tuottama hunaja pääsisi myyntiin myös EU:n markkinoille. Kuva: Laura Meriläinen

Osuuskuntia on Mosambikissa kuitenkin runsaasti, erityisesti maataloussektorilla. Mosambikissa uusien osuuskuntien etuja ajaa AMPCM (Associação Moçambicana para Promoção do Cooperativismo Moderno). Etujärjestön johtaja Amâncio Armando Nguluven mukaan osuuskunnilta puuttuu tietoa paikallisten, alueellisten ja globaalien markkinoiden mahdollisuuksista.

Ensisijaisen tärkeää olisi hänen mukaansa osuuskuntien dialogi hallinnon, yksityissektorin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa, jotta osuuskunnista tulisi kilpailukykyisiä globaaleilla markkinoilla.

Mehiläisosuuskunta Apicultores de Maputo ottaa ensiaskeleitaan globaaleja markkinoita kohti. Osuuskunta saa jo tuotantotukea Euroopan unionilta, ja nyt se tutkii viennin mahdollisuuksia EU-alueelle.

Osuuskunnilla tärkeä rooli köyhyyden vähentämisessä

Osuuskunnat hyödyttävät erityisesti köyhiä ja kouluttamattomia ihmisiä. Osuuskuntien merkitys toimeentulon tuojana korostuu varsinkin maaseudulla.

Osuuskunnassa ihmisillä on paremmat mahdollisuudet kehittää kaupankäyntiin perustuvia toimintamalleja kuin jos he työskentelisivät yksin.

Osuustoiminta edistää perheiden toimeentulon kasvua, tiedon kulkua sekä kokemuksen ja tietotaidon jakamista, jotka puolestaan lisäävät tuotantoa ja luovat uusia työpaikkoja.

Mosambikissa on ollut kaksi keskeistä osuustoiminnan kehittymisen ajanjaksoa. Ensimmäinen ajanjakso oli heti maan itsenäistymisen jälkeen vuonna 1975. Tällöin kansantalous oli keskitetty ja siihen vaikutti vallalla ollut sosiaalinen ja taloudellinen rakenne – sosialismi.

Toinen osuuskuntien ajanjakso alkoi vuonna 2010. ”Uuden osuuskunta-aatteen” lanseeraus pohjautuu vuoden 2009 uuteen osuuskuntalakiin. Laki säätelee osuustoiminnan periaatteita, jotta se pystyisi vastaamaan tämän päivän markkinatalouden, työllistämisen ja toimeentulon haasteisiin.

Mosambikissa toimii yli 2 300 osuuskuntaa. Jäseniä osuuskunnissa on yli 165 000.

Mosambikin hallitus korostaa osuuskuntien roolia köyhyyden poistamisessa. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole kehitetty poliittista ohjelmaa, joka tukisi osuuskuntien kehitystä.­

 

Teksti: Laura Meriläinen / Osuuskunta Glokaali
Digitarina: Osuuskunta Glokaali

Osa 2/5. Viisiosainen juttusarja kertoo osuustoiminnasta eri näkökulmista. Osuustoiminta voi edistää etenkin haavoittuvimpien väestönosien hyvinvointia kehitysmaissa. Vuonna 2012 vietetään YK:n kansainvälistä osuustoiminnan vuotta.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Päivitetty 7.11.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi