Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Pakolaisleiri ei suojele naisia raiskauksilta Etelä-Sudanissa - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 22.10.2012

Pakolaisleiri ei suojele naisia raiskauksilta Etelä-Sudanissa

Yidan pakolaisleiri on tarkoitettu 15 000 ihmiselle, mutta leirillä asuu jopa 65 000 ihmistä. Päivittäin saapuu satoja lisää, pääosin naisia ja lapsia.

Pakolaisleiri, Etelä-Sudan. Kuva: Alfred Huber Aiemmin naisten vedenhakumatka saattoi kestää tunteja, nyt tilannetta helpottaa uusi kaivo. Kuva: Alfred Huber

”Valtaosa tulijoista on shokissa tai hyvin sairaita. Lapset kärsivät etenkin ripulista. Tilanne on kuitenkin parantunut, sillä kesällä sairaalan potilaiden kuolleisuus oli jopa 25 prosenttia, nyt kaksi prosenttia”, kertoo Lääkärit ilman rajoja -järjestön palveluksessa Yidan pakolaisleirissä työskentelevä Lucia Jung.

Yidan pakolaisten elinolosuhteet ovat erittäin huonot. Alle viisivuotiaiden lasten kuolleisuuslukujen lisäksi pakolaisleirissä toimivat avustusjärjestöt ovat huolissaan etenkin naisten ja nuorten tyttöjen seksuaali- ja mielenterveydestä.

Naisten hiljainen hätä

Valtaosalla leirille saapuvista naisista ja nuorista tytöistä on traumaattisia kokemuksia joukkoraiskauksista, joita on usein tehty heidän perheenjäsentensä edessä tai pakomatkan aikana.

Naiset eivät ole suojassa seksuaaliselta väkivallalta edes Yidan leirissä.

International Rescue Committee (IRC) -järjestön helmikuussa 2012 tekemän tutkimuksen mukaan valtaosa haastatelluista naisista oli joutunut raiskauksen uhriksi leirin alueella ja yli puolet haastatelluista myös leirin ulkopuolella esimerkiksi matkalla torille ruokaostoksille tai polttopuiden keruumatkalla.

Leirissä ei ole riittävästi saniteettitiloja ja moni nainen joutuu raiskatuksi käydessään tarpeillaan leirin ulkopuolella.

”Raiskatuksi joutuminen on naiselle valtava häpeä, josta emme puhu edes keskenämme vaikka lähes kaikki joutuvat toistuvien raiskausten uhriksi. Olemme hiljaa myös, koska raiskaajat ovat uhanneet tappaa meidät, jos kerromme asiasta”, sanoo Nuba-vuorilta kotoisin oleva noin 35-vuotias Yidan leirillä maaliskuusta 2012 lähtien asunut kuuden lapsen äiti.

Nainen ei halua kertoa nimeään eikä suostu kuvattavaksi.

”Emme tiedä, mihin kuulumme”

Yidan pakolaisleirin naisia ahdistaa myös kansallisen identiteetin kriisi sekä huoli perheen miehistä.

”Emme tiedä, mihin me kuulumme, koska Etelä-Sudanin itsenäistyminen jakoi Nuba-vuoriston kahdeksi eri valtioksi. Poliittiset päättäjät eivät välitä ihmisistä tai heimoista vaan vain rahasta ja rikkauksista, joita öljy tuo”, sanoo Zeynabiksi esittäytyvä noin kaksikymmentävuotias nainen.

Pakolaisleirin naisia yhdistää myös huoli aviopuolisoista.

”Miehet jäävät joko taistelemaan tai puolustamaan perheen omaisuutta. Emme tiedä, ovatko he vielä hengissä, emmekä saa yhteyttä heihin. Jatkuva huoli on pahempaa kuin ruuan puute”, sanoo Akoubo, jolla konfliktin alkaessa oli aviopuoliso, neljä lasta ja 12 lastenlasta.

Perheenjäsenistä kaksi tytärtä ja neljä lastenlasta on samalla leirillä eikä Akoubo tiedä muiden kohtalosta.

Olosuhteet leirillä paranevat hitaasti

Lääkärit ilman rajoja -järjestö on pyrkinyt helpottamaan Yidan pakolaisleirin elinoloja ja terveystilannetta jo marraskuussa 2011 lähtien. Lasten kuolleisuuden lisäksi myös puhtaan veden puute on ollut iso ongelma.

Järjestön rakentaman porakaivon ansiosta leiriläiset saavat puhdasta vettä. Asukkaille on jaettu myös puhtaita vedenkuljetusastioita, koska heillä olleet astiat olivat likaisia ja monien tautien lähteenä. Myös käymälöitä on rakennettu lisää.

Pakolaisleiri, Etelä-Sudan. Kuva: Alfred HuberRipuli on lasten yleinen vaiva Yidan pakolaisleirillä. Samia sai apua klinikalta lapselleen. Kuva: Alfred Huber

”Olosuhteet ovat parantuneet, mutta työtä on paljon tehtävänä. Alle viisivuotiaat lapset ovat suurin huolenaiheemme. Puolet aliravitsemusdiagnoosin saaneista lapsista on niin huonossa kunnossa, että he tarvitsevat sairaalahoitoa. Pystymme hoitamaan noin 3 000 potilasta viikossa”, Lucia Jung kertoo.

Sudanin ja Etelä-Sudanin välisen konfliktin loppua ei ole odotettavissa pikaisesti, koska kumpikaan osapuoli ei hyväksy kansainvälistä virallista rajaa.

Yidan leirissä asuville nuorille ei ole tarjolla riittävästi opetusta tai kouluja, minkä vuoksi monet leirin tytöistä naitetaan jo 12–13-vuotiaana.

Koulutuksen lisäksi leirillä asuvat naiset tarvitsisivat terveys- ja seksuaalivalistusta. IRC:n tutkimukseen osallistuneista naisista 72 prosenttia ei ollut koskaan kuullut ehkäisymenetelmistä ja käytti ainoastaan imettämistä ehkäisynä seuraavalle raskaudelle. Lähes puolet vastaajista ei tiennyt seksitaudeista tai niiden ehkäisystä.

IRC on vedonnut YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:ään Yidan pakolaisleirin asukkaiden elinolojen parantamiseksi ja etenkin naisten ja tyttöjen turvallisuuden parantamiseksi. 

Alfred Huber
Päivi Arvonen

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 22.10.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi