Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Voiko onnellisuutta mitata? - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 16.10.2012

Voiko onnellisuutta mitata?

Bhutanissa hyvinvointia mitataan länsimaista poiketen bruttokansanonnellisuudella. Siinä talouskasvu ei mene onnellisuuden edelle.

Pieni vuoristoinen Bhutan on tullut tunnetuksi maailmalla omalaatuisesta onnellisuusmittaristaan. Siinä missä muu maailma kartoittaa hyvinvointiaan kulutusta mittaavalla bruttokansantuotteella, Bhutan pyrkii kehityksessään korostamaan ihmisten henkistä ja älyllistä hyvinvointia, jota mitataan onnellisuus-, eli Gross National Happiness (GNH) -indeksillä.

Bhutan, bruttokansanonnellisuus. Kuva: Christopher MichelBhutanissa onnellisuuden käsite eroaa länsimaisesta. Siellä se on moniulotteisempi, eikä keskity vain subjektiiviseen onnen tunteeseen. Kuva: Christopher Michel

"Onnellisuus on abstrakti käsite. Bhutanilaisen ajattelutavan mukaan ihmisen ei tarvitse olla rikas ollakseen onnellinen", sanoo Bhutanin parlamentin jäsen Karma Damcho.

Bruttokansanonnellisuusindeksissä painotettavia asioita ovat muun muassa terveys, henkinen hyvinvointi, koulutus, yhteisön elinvoimaisuus, ekologinen ja kulttuurinen monimuotoisuus ja hyvä hallinto.

"Se ottaa huomioon myös esimerkiksi palkattoman- ja vapaaehtoistyön. Bhutanissa ajatellaan, että niitäkin pitäisi arvostaa ja ottaa huomioon enemmän", sanoo Bhutanin parlamentin jäsen Pema Lhamo.

Käytännössä GNH johdetaan yli 30 indikaattorista, joiden materiaali kerätään laajalla kyselytutkimuksella. Vuoden 2010 indeksin luvuksi saatiin 0,743, mikä kertoo, että 41 prosenttia bhutanilaista kokee itsensä hyvin onnelliseksi.

"Indeksin perimmäinen tarkoitus on lisätä kansalaisten onnellisuutta", kertoo Damcho.

Sen avulla voidaan tunnistaa yhteiskunnassa esiintyviä ongelmia, ja sitä voidaan käyttää esimerkiksi poliittisessa päätöksenteossa. Tutkimuksissa on esimerkiksi tullut esille, että maaseudulla onnellisuuden tunnetta vähensi koulutuksen, elintason ja ajan puute, kun taas kaupungeissa kaivattiin vahvempaa yhteisöä ja kulttuuria.

Elämänfilosofiasta indeksiksi

Bruttokansanonnellisuutta on kritisoitu muun muassa sanomalla, että se on monimutkainen ja kulttuurisidonnainen. Maiden välisiä eroja on myös vaikea sen avulla vertailla.

Onnellisuuden käsitekin eroaa länsimaisesta; Bhutanissa se on moniulotteisempi, eikä keskity vain subjektiiviseen onnen tunteeseen.

Onnellisuusindeksin periaate ulottuu aina 1970-luvulle asti, jolloin maan neljäs kuningas esitteli sen ensimmäisen kerran. Onnellisuusindeksiä pidettiin alusta saakka parempana hyvinvoinnin mittarina kuin bruttokansantuotetta, vaikka se oli aluksi enemmänkin elämänfilosofia. Erityisesti viime vuosina indeksiä on pyritty kunnianhimoisesti kehittämään paremmin mitattavaksi mittariksi. 

Vaikka työ ei aivan vielä ole valmis, on kaikkien maassa tehtävien päätösten ja projektien on toteutuakseen läpäistävä GNH:n kriteerit.

YK:n vuosittain julkaisemassa Inhimillisen kehityksen raportissa maat on laitettu järjestykseen sen mukaan miten ne ovat onnistuneet edistämään inhimillistä kehitystään. Bhutan oli viimeisimmässä raportissa sijalla 141, siis vain muutaman pykälän ylempänä kuin vaikkapa Burma tai Pakistan.

Bhutanin omassa tutkimuksessa kuitenkin vain reilut 10 prosenttia ihmisistä määriteltiin onnettomiksi. Selitys tutkimustulosten ristiriitaan löytyy niiden erilaisista painotuksista, selventää Damcho. 

Inhimillisen kehityksen raportti keskittyy enemmän ostovoimaan, kun taas Bhutanin tutkimuksessa keskitytään henkiseen hyvinvointiin.

Nopea, mutta hallittu kehitys

Vaikka Bhutan on edelleenkin köyhä maa, sen kehitys on ollut valtavan nopeaa. 

”Kun amerikkalaiset astuivat ensi kerran kuun pinnalle, bhutanilaiset istuivat ensimmäisiä kertoja auton kyytiin”, Damcho kuvaa.

Bhutan, bruttokansanonnellisuus. Kuva: Christopher Michel Bhutanissa metsä peittää maa-alasta 82 prosenttia, ja laki pitää huolta siitä, ettei se vähene alle 75 prosenttiin. Kuva: Christopher Michel

Maatalouteen perustuva kulttuuri näyttäisi hypänneen teollistumisen aikakauden ylitse kokonaan. Tällä hetkellä maassa kehitetään muun muassa vesivoimaa ja matkailua – ympäristöä kunnioittaen tietysti.

Vuoteen 2008 asti Bhutan oli kuningaskunta, joka muutettiin kuninkaan päätöksellä perustuslailliseksi monarkiaksi. Maassa järjestettiin samana vuonna ensimmäiset demokraattiset vaalit. Onnellisuusindeksiin vahvasti nojaavaan demokratiaan maa on saanut kehitysapua lähinnä Intialta, mutta myös EU:ta, Tanskalta, Sveitsiltä ja Japanilta.

Naisten asema on parempi kuin kehitysmaissa yleensä, sen sijaan maan eteläosissa asuvan nepalilaisvähemmistön asema on nostanut voimakkaita kiistoja vuosien varrella.

Koulusysteemi Bhutaniin kehitettiin 1960-luvulla, ja tällä hetkellä maassa peruskoulu on kaikille ilmainen. Noin 60 prosenttia väestöstä osaa lukea. Terveydenhoitokin on kansanedustajien mukaan suhteellisen hyvällä mallilla.

Lhamo kertoo, että vaikka kylät ovat hajallaan ja eristyksissä vuoristossa, jokaisessa kylässä on mahdollista saada perusterveydenhoitoa. Luontokin on säilynyt kehityksessä poikkeuksellisen hyvin. Metsä peittää maa-alasta 82 prosenttia, ja laki pitää huolta siitä, ettei se vähene alle 75 prosenttiin.

Vaikka perinteistä elämänmuotoa ja kulttuuria vaalitaankin tarkasti, ja kehitys on harkittua, eivät modernisaation tuomat negatiiviset asiat ole täysin vieraita Bhutanissakaan.

Tuloerot ovat hieman kasvaneet viime vuosina, mutta valtio pyrkii myös tasamaan eroja verotuksella.

Viitteitä myös esimerkiksi mielenterveysongelmien, kuten masennuksen lisääntymisestä on nähtävissä kaupungistumisen myötä. Juuri tällaisia ongelmia Bhutan pyrkii eristäytymisellään välttämään – se tuo modernin maailman mukavuuksia maahan vain valikoiden.

Aura Pilkama / maailma.net

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 18.10.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi