Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Tadžikistan: Perheväkivallan uhriksi joutunut Rukhzona sai apua - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 8.10.2012

Tadžikistan: Perheväkivallan uhriksi joutunut Rukhzona sai apua

Siirtotyöläisyys lisää perheensisäisiä ongelmia Tadžikistanissa. Kotiin jäävä vaimo asuu usein appivanhempien kanssa, jotka päättävät asioista. Naisten resurssikeskus ja Khujandin turvakoti auttavat naisia vaikeissa tilanteissa.

Naisiin kohdistuva väkivalta. Rukhzona Rustamzod. Kuva: Petteri Kokkonen Rukhzona Rustamzod ei aio palata yhteen häntä pahoinpidelleen miehen kanssa. Kuva: Petteri Kokkonen

Rukhzona Rustamzod, 21, näyttää kuvaa, joka ei jätä paljon arvailujen varaan. Siinä hän on kuvattuna pari vuotta sitten sen jälkeen, kun hänen miehensä oli pahoinpidellyt hänet tajuttomaksi.

Kuvan on ottanut hänen veljensä, sillä Rukhzona pakeni oman perheensä luo heti tapahtuman jälkeen.

”Väkivalta – riitely, syyttely ja hakkaaminen – alkoi muutama kuukausi häiden jälkeen. Viimeisen kerran jälkeen pakenin kotiin, ja perheeni vei minut suoraan sairaalaan, jonka henkilökunta otti yhteyttä poliisiin”, kertaa Rukhzona tapahtumia.

Kun poliisi sai tiedon asiasta, alkoivat he tutkia tapausta ja ohjasivat Rukhzonan eteenpäin, jotta tämä saisi psykologista tukea ja lainopillista neuvontaa. Viranomaiset tekivät yhteistyötä hyvässä ymmärryksessä.

Rukhzona Rustamzod asuu Istaravšanissa Tadžikistanissa. Kaupunki sijaitsee lähellä Uzbekistanin rajaa. Nuori äiti on muuttanut yksivuotiaan poikansa kanssa takaisin vanhempiensa luokse ja haaveilee, että voisi palata työhönsä makeiskauppaan sitten, kun poika on vähän vanhempi, ja kouluttautua myöhemmin pitemmälle.  

”Mieheni sai teoistaan 3,5 vuotta vankeutta. Olen hakenut avioeroa, enkä enää koskaan palaa yhteen mieheni kanssa. Minusta tuntuu siltä kuin olisin päässyt ulos vankilasta. Olen nyt vapaa”, Rukhzona toteaa.

”Sain itseluottamusta ja aloin uskoa itseeni, kun sain tukea ja neuvontaa Naisten resurssikeskuksesta. Uskon, että minun pitää puolustaa oikeuksiani paremman tulevaisuuden vuoksi. Minulla on oikeus tehdä niin ja nostaa oma ääneni kuuluviin.”

Naiset riippuvaisia appivanhemmistaan  

Rukhzona ja hänen miehensä asuivat samassa taloudessa miehen vanhempien kanssa, mikä on tavallista Tadžikistanissa. Miehen vanhemmat näkivät, kuinka huonosti heidän poikansa kohteli vaimoaan, mutta eivät puuttuneet siihen millään tavoin.

Kulttuuristen odotusten mukaan naisen pitäisi olla tottelevainen ja kärsivällinen.

”Tällä alueella on paljon työttömyyttä, joten nuoret miehet lähtevät siirtotyöhön ulkomaille, lähinnä Venäjälle. Monet ovat poissa kevään ja kesän ja tulevat sitten taas käymään kotona”, kertoo Istaravšanin Naisten resurssikeskuksen johtaja Bakhtiyor Nasruellov

”Perheväkivalta on lisääntynyt sen vuoksi, että miehet ovat paljon pois kotoa, jolloin naiset ovat riippuvaisia appivanhemmistaan. Miehen siirtotyöstä ansaitsema palkkaraha menee yleensä vanhemmille eikä vaimolle. Konfliktit syntyvät useimmiten tästä. Naisen liikkumista saatetaan myös rajoittaa, niin että tämä ei saa edes vierailla omien vanhempiensa luona.”

Naisten resurssikeskus perustettiin Istaravshaniin 2008. Tätä nykyä keskuksessa työskentelee johtajan lisäksi kuusi työntekijää, joiden joukossa on sosiaalityöntekijöitä, kouluttajia sekä psykologi ja lakimies.

Perjantaimarkkinoilta poiketaan hakemaan apua

”Meille voi soittaa yölläkin tai tulla käymään. Kauimmaiset asiakkaamme tulevat maaseudulta kymmenien kilometrien päästä. Monet käyvät täällä samalla, kun tulevat perjantaimarkkinoille. Keskus on auki myös viikonloppuisin”, toteaa johtaja Bakhtiyor Nasruellov.

Asiakkaat käyvät keskuksessa vähintään kolme kertaa. Konfliktin osapuolille järjestetään myös konsultaatiota, yhdessä ja erikseen. Keskuksen ensisijaisena tavoitteena on tukea sovitteluratkaisuja, mutta joskus se on mahdotonta tai tuloksetonta.

Toisinaan on pakko ryhtyä oikeusprosessiin, johon saattaa mennä kaksikin vuotta.

”Autamme naisia avioeron hankkimisessa sekä omaisuuden jakoon liittyvissä asioissa. Sosiaalityöntekijät auttavat naisia ammatin ja työn hankkimisessa sekä lapsiin liittyvissä asioissa, kuten siinä, että nainen saa haltuunsa lasten syntymätodistukset, jotta lapset pääsevät kouluun”, kertoo lakineuvontaa antava Firuza Khojayeva.

Miehet eroavat lähettämällä tekstiviestin

Naiset hakevat Tadžikistanissa hyvin harvoin avioeroa, ellei siihen ole painavaa syytä. Naisten resurssikeskuksen työntekijöiden mukaan naisten tilannetta heikentävät sen sijaan miesten hakemat tekstiviestierot.

”Kun miehet työskentelevät Venäjällä, täytyy heidän rekisteröityä siellä. Sen takia he saattavat mennä naimisiin venäläisen naisen kanssa ja saavat Venäjän kansalaisuuden. Silloin he eroavat Tadžikistaniin jääneestä vaimosta lähettämällä tälle kännykällä tekstiviestin: Talaq, talaq, talaq. Eroan sinusta”, Bakhtiyor Nasruellov kertoo.  

”Teemme paljon työtä estääksemme tämänkaltaiset sharia-lakiin perustuvat erot. Neuvomme naisia, että tällainen ero ei ole laillinen Tadžikistanissa.”

Maan ainoa turvakoti saanut tukea Suomesta

Tadžikistanin ainoa turvakoti sijaitsee Khujandissa, joka on noin 80 kilometrin päässä Istaravšanista. Vuodesta 1996 toiminut naisten keskus Gulrukhsor – turvakoti ja kriisikeskus – on saanut toimintaansa tukea myös Suomen ulkoministeriöltä.

Perheväkivalta Tadžikistan. Nasiten turvakoti. Kuva: Petteri KokkonenSängyt odottavat yöpyjiä turvakodissa Khujandin kaupungissa. Kuva: Petteri Kokkonen

Vuonna 2011 Khujandin turvakodin palveluja käytti yli kaksituhatta naista ja lasta. Keskuksessa on kaikkiaan 22 työntekijää, joiden lisäksi on vielä vapaaehtoisia.

Turvakotiin tulemisen taustalla on useimmiten perheväkivalta tai se, että nainen on joutunut ihmiskaupan uhriksi.

”Suuri osa naisista on kouluttamattomia ja he ovat monin tavoin riippuvaisia miehestään ja appivanhemmistaan. Tänne tulee paljon siirtotyöläisten vaimoja, joiden miehet ovat hylänneet perheensä. Vaimot eivät usein edes tiedä, missä miehet asuvat”, kertoo turvakodin johtaja Malika Mirzobahodurova.

”Me voimme tarjota asiakkaille ja heidän lapsilleen tilapäistä majoitusta ja lakineuvontaa. Työntekijöihimme kuuluu myös psykologi ja gynekologi.”

”Tärkeä osa työtämme on tiedottaminen. Teemme paljon yhteistyötä poliisin ja median kanssa. Meillä on tiedotuskampanjoita ja käymme puhumassa asioista televisio-ohjelmissa. Julkisuuden merkitys näkyy siinä, että saamme 24 tuntia vuorokaudessa toimivaan hotline-puhelimeemme aina enemmän puheluja tv-ohjelman jälkeen.” 

Riitta Saarinen

Kirjoittaja on kehityskysymyksiin perehtynyt vapaa toimittaja.

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Muissa ulkoasiainhallinnon palveluissa

Päivitetty 8.10.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi