Suoraan sisältöön
Suomen ulkoasiainministeriö

Pohjois-Korea kärsii ruokapulasta - Ulkoasiainministeriö: Global.finland: Maat: Uutiset maittain A-Z

Ulkoministeriön kehitysviestintä, sp. VIE-30@formin.fi. Verkkojulkaisun päivitys on päättynyt 30.6.2014.
reuna
Uutiset, 1.10.2012

Pohjois-Korea kärsii ruokapulasta

Suomessa vierailleet Pohjois-Korean Punaisen Ristin edustajat arvostavat yhteistyötä suomalaisten kanssa, mutta kaipaavat lisätukea.

Maailman eristäytyneimpänä valtiona tunnettu Pohjois-Korea on tänä vuonna kärsinyt perinteisistä ongelmista: kesällä 212 000 ihmistä menetti kotinsa tulvien vuoksi, syksyllä iski taifuuni. Keväällä koettiin pahin kuivuus vuosikymmeniin, ehkä jopa vuosisataan.

Ruokapula, Pohjois-Korea. Kuva: Viivi Berghem / SPRPohjois-Korean maatalous kärsii muun muassa modernien työvälineiden puutteesta. Naisia peltotöissä Pjongwon maakunnassa. Kuva: Viivi Berghem / Suomen Punainen Risti

”Tulvat ovat koetelleet koko maata viime ja tänä vuonna. Iso osa maatalouden infrastruktuurista on tuhoutunut. Kymmeniä tuhansia hehtaareita maatalousmaata on peittynyt kivien ja hiekan alle tai huuhtoutunut pois tulvaveden mukana. Ruokavaje on noin miljoona tonnia”, kuvailee Pohjois-Korean Punaisen Ristin pääsihteeri Ri Ho Rim.

Katastrofit yleistyvät

Viimekesäisen YK:n arvion mukaan jopa 16 miljoonaa pohjoiskorealaista – kaksi kolmasosaa väestöstä – kärsii heikosta ruokaturvasta. Ri ei osaa vahvistaa lukua, mutta hän arvelee, että suurimmalla osalla ihmisistä ei ole tarpeeksi ruokaa.

Ruokapulaa aiheuttaa muun muassa maan vanhanaikainen talouspolitiikka, mutta myös jatkuvat luonnonkatastrofit. Pohjois-Korean Punaisen Ristin katastrofivalmiuden osaston päällikön Yong Yu Jun mukaan katastrofit ovat viime vuosina lisääntyneet – niin kuin koko Itä-Aasiassa.

”Ilmastonmuutos tuo lisää luonnonkatastrofeja maahamme. Toinen tekijä ovat maan talousvaikeudet. Lisäksi esimerkiksi metsien häviäminen ja investointien puute ovat johtaneet katastrofeihin”, hän kuvailee.

Suomelle kehuja

Pohjois-Korean Punainen Risti on yksi maan suurimmista humanitaarisista järjestöistä. Se tekee vapaaehtoisten avulla työtä maan surkeiden terveydenhuolto- ja vesisektorien kohentamiseksi sekä auttaa luonnonkatastrofien uhreja. Järjestö pyrkii myös katastrofien ehkäisyyn esimerkiksi kouluttamalla ihmisiä, parantamalla heidän toimeentuloaan ja istuttamalla puita.

Ruokapula, Pohjois-Korea. Kuva: Viivi Berghem / SPRSuomen Punaisen Ristin tukeman Dokjen kylän terveysasemalla kuusivuotias kuumeinen tyttö odottaa äitinsä sylissä pääsyä lääkärin vastaanotolle. Kuva: Viivi Berghem / Suomen Punainen Risti

”Yritämme parantaa yhteisöjen toimintakykyä, jotta ne pystyisivät sietämään paremmin katastrofeja”, kertoo Yong.

Yhteistyökumppanina on muun muassa Suomen Punainen Risti, joka on tukenut vuosia maan terveydenhuoltojärjestelmää sekä luonnonkatastrofeihin valmistautumista.
Pohjoiskorealaiset arvostavat yhteistyötä Suomen kanssa.

”Suomen Punainen Risti tunnetaan hyvin Pohjois-Koreassa”, Yong kehuu.

Ri toivoo maahansa apua silti enemmän. Esimerkiksi vesijärjestelmät ovat tuhoutuneet luonnonkatastrofien ja huonon ylläpidon takia ja terveyspalvelut ovat huonot.

”Terveysjärjestelmä ja henkilökunta ovat olemassa. Talousongelmien vuoksi valtio ei kuitenkaan pysty toimittamaan lääkkeitä, välineitä ja muita tarvikkeita. Useimmissa sairaaloissa niitä ei ole riittävästi. Monissa ei ole juoksevaa vettä tai lämmitysjärjestelmää”, Ri kuvailee.

Ulkoasiainministeriö rahoittaa Pohjois-Koreassa Suomen Punaisen Ristin sekä Fida Internationalin kehitysyhteistyötä.

Teija Laakso / maailma.net
 

Heikko toivo uudistuksista

Pohjois-Korean tilanne saattaa olla paranemaan päin, sanoo Jim Dawe, joka toimii maan pääkaupungissa Pjongjangissa Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten kansainvälisen liiton tehtävissä.

”Pjongjangissa näkee enemmän kännyköitä, kaduilla on enemmän autoja ja kaupoissa tavaroita. Ongelmat ovat maaseudulla”, hän toteaa.

Vuoden verran pääkaupungissa asuneen Dawen mukaan uusi johtaja, isänsä kuoleman jälkeen valtaan astunut Kim Jong-Un, voi johtaa maata uudistuksiin. Viime päivinä maailmalla on huhuttu esimerkiksi maatalouden osittaisesta vapautumisesta, ja Dawekin on törmännyt huhuihin.

”Kiinassa meni 40 vuotta, että maa uudistui ja avautui. Ehkä samanlainen hidas prosessi tapahtuu myös Pohjois-Koreassa.”

Kansainvälisesti Pohjois-Korea tunnetaan maapallon pahiksena, joka uhkailee muita maita ydinaseilla ja kieltää systemaattisesti kansalta ihmisoikeudet.

Dawe ei kiistä maan ongelmia, mutta muistuttaa, että maalla on myös paljon paineita. Etelä-Korean kanssa on jännitteitä, Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo on vahva. Ruoka-apu katkeaa usein poliittisten kiistojen vuoksi, ja sanktiot hankaloittavat maan asemaa entisestään.

”Ei ole outoa, että maalla on monella tapaa nurkkaan ajettu olo.”

Teija Laakso / maailma.net

Global.finlandissa kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.


 

Tulosta Jaa kirjanmerkki

Tämä dokumentti

Tässä palvelussa myös

Päivitetty 1.10.2012


Tulosta Jaa kirjanmerkki
© Ulkoasiainministeriö 2006 | Tietoa palvelusta | kehitys.verkot@formin.fi
FORMIN.FINLAND.FI - ULKOASIAINMINISTERIÖ - UTSTRIKESMINISTERIET
Global.finland.fi on ulkoministeriön kehitysviestinnän verkkojulkaisu. Sen päivitys on päättynyt 30.6.2014.
Kirjoittajan nimellä varustetut artikkelit edustavat yksinomaan kirjoittajan kantaa.
© Ulkoasiainministeriö | Kehitysviestintä, Kanavakatu 3 C, 00160 Helsinki, sähköposti vie-30@formin.fi